EcoMoss: Suomalaisesta rahkasammalesta jalostetaan ekologisia vientituotteita

Suomalainen EcoMoss Oy on kehittänyt Tekesin tuella ensimmäisenä maailmassa sammaleen keräyslaitteen, jolla kerätystä sammaleesta voidaan valmistaa luonnonmukaista kasvualustaa. Rahkasammalen käyttö kasvihuoneviljelyssä kiinnostaa Euroopassa. Erityisesti Hollannissa, Saksassa ja Välimeren maissa odotukset ovat suuria.

Suomessa on 300 000 hehtaaria suoalueita, eli noin 4 % soiden kokonaispintalasta, jotka soveltuvat hyvin rahkasammalen keruuseen. Suomalainen EcoMoss on alkanut hyödyntää rahkasammalen markkinapotentiaalia. EcoMossin toimitusjohtajan Heikki Rantasen mukaan sammalen mahdollisuudet ovat moninaiset.

"Sammal on antiseptinen, tasalaatuinen kasvualusta, joka soveltuu hyvin viljelyyn. Siitä voidaan jalostaa myös rakennuseristeitä eikä se homehdu. Esimerkiksi hirsirakentamisessa sammalta on käytetty yläpohjaeristämisessä. Sammalesta voidaan tehdä myös uuden sukupolven biotuotteita, kuten vaikkapa sammalkomposiittiputkea. Lääketeollisuudenkin kiinnostus on herännyt", Rantanen kertoo.

Vuonna 2016 sammalta kerättiin Suomessa teollisesti 15 000 kuutiota.

"Nostetut määrät ovat potentiaaliin nähden todella pieniä − alle promille siitä, mitä tuotantoalalla vuosittain kasvaa. Määrä on kuitenkin sellainen, että tuotantomittakaavaan on päästy kiinni", toteaa Rantanen.

Rantasen mukaan määrä aiotaan moninkertaistaa, kunhan tekniikka kehittyy. Maanomistaja voi tienata sammalen keruusta maksimissaan tuhat euroa hehtaarilta. Rantanen kertoo, että uusista markkinoista kiinnostuneet soiden omistajat ovat jo ottaneet häneen yhteyttä.

Tuotannossa kunnioitetaan luontaista uudistumista

Rahkasammal kasvaa noin sentin vuodessa, joten esimerkiksi 30 sentin korjattu sammal vaatii 30 vuotta kasvuaikaa ennen kuin se palautuu uudelleen. Aika on lyhyt verrattuna metsätalouteen, jonka kierto vie 70–80 vuotta. Turvetuotannossa puhutaan tuhansista vuosista, ennen kuin ympäristö palautuu.

Lisäksi suo maisemoituu hyvin nopeasti, keskimäärin 5‒10 vuodessa sammaleen korjuun jälkeen. Alustavien tulosten mukaan soiden välinen kasvillisuuden uusiutumisnopeuden vaihtelu voi kuitenkin olla suurta.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Niko Silvan kertoo, että turvetuotantoon verrattuna rahkasammal on huomattavasti ekologisempi vaihtoehto.

"Turvetuotantoalue tarvitsee ojitusta, josta syntyy vesistöpäästöjä. Koska sammaltuotanto ei vaadi ojituksia, keruu ei vahingoita vesistöjä. Siitä ei myöskään synny juurikaan päästöjä ilmastoon, toisin kuin turpeennostossa. Tämä johtuu siitä, että suokasvillisuuden nopea, muutaman vuoden palautuminen korjuualueelle tasapainottaa myös alueen luontaisen hiilen sidonnan", Silvan kertoo.

Maailman ensimmäinen sammalenkeruulaite

Jotta sammalen teollinen tuotanto saatiin käyntiin, oli kehitettävä sammalenkeruulaite. Heikki Rantanen kertoo, että laitteen tuotekehitystä on tehty jo yli 15 vuotta. Ensimmäinen prototyyppi koneesta syntyi vuonna 2011. Sammalenkeruukone on tehty metsätraktorialustalle, ja se soveltuu kosteisiin suo-olosuhteisiin hyvin. Kone kauhoo sammalen maasta, murskaa sen ja puristaa veden pois. Lopulta laite kuljettaa sammalen konttiin.

Tekes on tukenut EcoMossia uusien laitteiden kehittämisessä. Ilman Tekesin rahoitusta sammalenkeruukoneen prototyypin valmistaminen olisi ollut mahdotonta.

"Tekesin rahoituksella on kehitetty lähilogistiikka, eli käytännössä koko konekanta aivan täysin. Tuki on jatkossakin erittäin tärkeää, sillä meidän täytyy kehittää seuraavan sukupolven laitteet. Olemme oikealla tiellä, mutta vielä on parannettavaa", Rantanen kertoo.

Yhteistyöllä kohti kansainvälisiä markkinoita

Biolan Oy:n ammattiviljelyliiketoimintaan keskittyvä tytäryhtiö Novarbo Oy on ollut mukana EcoMossin sammalbisneksessä viime vuodesta asti, jolloin Novarbo osti merkittävän osuuden EcoMossin edeltäjästä BRT Solutionista. Biolan kiinnostui sammalen käytöstä kasvualustana jo 2000-luvun alussa, mutta vielä silloin tuotteelta puuttui toimiva korjuuketju suolta tuotantolaitokseen. Novarbon ja Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen uskoo rahkasammalen menestykseen.

"EU-alueen kasvualustatuotteiden, joihin sammalkin voidaan lukea, koko markkinapotentiaali on arvioiden mukaan 2,5 miljardia euroa. Markkinat ovat kohtuullisen suuret. Myös ympäristösyistä kumpuavat arvot, kuten uusiutuvuus ja kierrätettävyys, toteutuvat rahkasammalessa. Ekologisuus on tärkeää eurooppalaisille kuluttajille", Rantanen sanoo.

Lisätietoja

Heikki Rantanen
EcoMoss
Puh. 040 419 5221
heikki.rantanen (at) ecomoss.fi

Teppo Rantanen
Biolan / Novarbo
Puh. 040 501 0589
teppo.rantanen (at) biolan.fi

Niko Silvan
Luonnonvarakeskus (Luke)
Puh. 029 53 24018
niko.silvan (at) luke.fi

Tuula Savola
Tekes
Puh. 050 5577 667
tuula.savola (at) tekes.fi

Teksti: Elina Kirvesniemi / Kaiku Helsinki
Kuva: Heikki Rantanen

Sanna Nuutila