ETLA: Hoivavakuutusten lisäturvaa ikääntyvillä

11.11.2013
Suomi ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla, mikä lisää jatkuvasti kuntien hoivamenoja. Vanhuusvuosien hoivatarpeen arviointi on kuitenkin tulevaisuuttaan suunnittelevalle entistä vaikeampaa. ETLAn tutkimuksessa kävi ilmi, että yksilölliset hoivavakuutukset voisivat olla yksi vaihtoehto, jolla paikata kuntien rahoitusaukkoa ja tuoda taloudellista turvaa viimeisiin elinvuosiin.

Suomalaiset elävät entistä pidempään, mikä tulee näkymään myös hoivatarpeen määrässä. Ennuste on, että hoivamenot nousevat tulevien 20 vuoden kuluessa yli 1,5-kertaisiksi nykyisestä.

Kunnille yhtälö on hankala, sillä ne kantavat vanhusten hoivapalveluista pääasiallisen rahoitusvastuun. Alati kiristyvä taloustilanne pakottaakin kunnat siirtämään entistä isomman osan tästä taakasta asukkaiden maksettavaksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Helsingin yliopisto päättivät vuonna 2010 alkaneessa tutkimushankkeessa selvittää hoivariskejä sekä sitä, voisivatko yksilölliset hoivavakuutukset olla yksi nykyjärjestelmää täydentävä rahoitusmuoto.

Vaikea markkina

Viimeisten, usein laitoshoidossa vietettävien elinvuosien varalle otettuja vapaaehtoisia hoivavakuutuksia on käytössä monissa Euroopan maissa, muun muassa Saksassa ja Ranskassa.

ETLA:n tutkimusjohtajan Tarmo Valkosen mielestä niiden käyttöönotto Suomessa vaatii sekä asenteiden muutosta että varmuutta vakuutusten verokohtelusta. Kuntien tarjoamien hoivapalvelujen täsmentyminen auttaisi kuntalaisia arvioimaan, minkä verran he tarvitsevat täydentäviä palveluja. Nyt saatavuudessa, hinnassa ja laadussa on suuria vaihteluja.

"Moni pettyi aikanaan vapaaehtoisten eläkevakuutusten jatkuviin veromuutoksiin ja he suhtautuvat nyt kriittisesti tämän kaltaisiin vakuutustuotteisiin. Myös vakuutusyhtiöt tiedostavat tämän eivätkä välttämättä näe tässä lähivuosina potentiaalia. Yksi etenemismalli voisi olla se, että vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta ja hoivavakuutuksesta rakennettaisiin yksi tuote", Valkonen pohtii.

Markkinointikaan ei ole helppoa, sillä hoivatarpeen määrää, ajoitusta ja kestoa on usein mahdotonta arvioida etukäteen. Myös hinnan pitäisi olla kuluttajien kannalta kohtuullinen.

Tutkimuksessa oli yhtenä esimerkkinä laskelma, jossa hoivavakuutuksen hinta voisi 65-vuotiaana ostettuna olla 10 – 15 000 euron haarukassa. Se tuottaisi aikanaan pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevalle noin 1000 euron kuukausikorvauksen loppuelämän ajaksi.

"Tässä kohtaa tarvittaisiin myös kuntien sitoumus, ettei vakuutuskorvauksia laskettaisi mukaan tuloiksi, joiden pohjalta kunnat määrittelevät asiakasmaksut", Valkonen huomauttaa.

Aihiota jatkotyöhön

Vuonna 2012 päättynyt tutkimushanke sai rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ohjelmasta. Rahoitus turvasi tutkimuksen toteutuksen, läpiviennin ja tulokset, jotka Valkosen mukaan tarjoavat paljon aihioita jatkotyölle.

"Nykyinen suhdannetilanne sekä kesken olevat sote- ja kuntarakenneuudistukset eivät välttämättä tarjoa parasta mahdollista ajankohta rakentaa hoivavakuutusta. Pohjatyö on nyt kuitenkin tehty ja tästä on hyvä jatkaa", hän lisää.

Tutkimuksen tuloksia jalostetaan parhaillaan kuntien käyttöön, jotta ne voisivat paremmin ennustaa laitospaikkojen tarvetta.

Lisätietoja

Tarmo Valkonen, tutkimusjohtaja, ETLA
Puh. 050 329 6014
tarmo.valkonen (at) etla.fi

Teksti: Recommended Finland/Timo Sormunen
Kuva: Shutterstock

comments powered by Disqus