Yhteiskehittämisen lähteillä – tuloksia ja kokemuksia innospring catch -projektista

Huimaa vauhtia kehittyvä teknologia ja globalisaatio haastavat liiketoiminnan, asiantuntijat ja johtamisen. Korkean koulutustasomme, teknologisen osaamisen ja tasa-arvoisen työkulttuurin vuoksi voimme Suomessa kehittää yhteistyö- ja johtamismalleja, missä erilaisen osaamisen ja kulttuuritaustan omaavat asiantuntijat tarttuvat nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarjoamiin arvonluontimahdollisuuksiin ja ratkaisevat yhteistyössä luovuutta vaativia kompleksisia ongelmia. Nopeiden tehtävä- ja tilannekohtaisten yhteistyömallien johtaminen on ainutlaatuinen kyky, jolla voidaan luoda arvokasta, harvinaista ja vaikeasti jäljiteltävää kilpailuetua.
Innospring catch -tutkimus

Projektissa (Innosrping Catch – Capturing opportunities and co-creation value in the digital econeomy) tutkittiin Internet-talouden mahdollistamia uusia työn, yhteistyön ja liiketoiminnan arvon luomisen muotoja. Tutkimme erilaisia uusia organisoitumisen muotoja digitaalisella alustalla, julkissektorilla sekä radikaalissa monen toimijan verkostoinnovaatiossa, sekä sitä mitä uusi työ, yhteiskehittäminen (co-creation) ja nopea organisoituminen edellyttävät yksilöiltä ja organisaatioilta? Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa yhteiskehittämisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, työn organisoinnista alustataloudessa, sekä siitä, miten työtä, organisoitumista ja asiantuntijoita voidaan johtaa.

Tutkimushankkeen ovat mahdollistaneet sitä rahoittaneet ja tukeneet kumppanit: Tekes, Solved Cleantech Company Oy, Hämeen liitto, HAMK, Linkmotion (Nomovok), Transfluent, Metso, Nokia, ja TEK (Tekniikan Akateemiset), sekä välittäjäorganisaatiot (DIMECC ja Teknologiateollisuus).

Yhteiskehittämisen lähteillä -hankkeen loppuseminaari

Seminaarissa keskusteltiin yhteiskehittämisestä erilaisissa konteksteissa. Keskustelijoina olivat Sari Teppola (Nokian radikaali teknologinen innovaatio), Janne Hietaniemi (Solvedin digitaalisella alustalla toimiva ongelmanratkaisutiimit) ja Minna Takala (Hämeen Liiton kaupunkilaisten toteuttama Sunshine Popup Park). Keskustelussa pohdittiin mm. sitä miten iteratiivinen ja ketterä yhteiskehittäminen poikkeaa perinteisestä toiminnasta, milloin se on tarkoituksenmukaista ja miten sitä voidaan johtaa. Yhteiskehittäminen on motivoivaa tekemällä etenemistä (iteratiivisuus), koska töihin päästään heti ja näkyviä tuloksia saadaan aikaan nopeasti. Yhteiskehittämiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, koska se mitä kehitetään, aika ja siihen osallistuvat toimijat vaikuttavat yhteiskehittämisen toimintatapoihin ja onnistumiseen.

Asiantuntijan näkökulmaa yhteiskehittämiseen ja uuden työn mahdollisuuksiin pohdittiin toisessa paneelikeskustelussa. Keskustelijoina olivat Susanna Bairoh (Tekniikan Akateemiset), Risto Kinnunen (Transfluent) ja Pia Adibe (Open Knowledge Finland) sekä stimuloijina tutkijat Heidi Olander, Kaisa Henttonen, Anna-Maija Nisula ja Ilona Toth.

Lopuksi Eija Kiviranta (Work Pilots Oy) jakoi sankaritarinan kautta kuulijoille kokemuksiaan: "Asiantuntijan matka työntekijästä yhteistyöalustojen moniottelijaksi".

Koska yhteiskehittäminen on kokeilua, mahdottomalta tuntuvien asioiden yhdistelyä, nopeaa luottamusta, pelillisyyttä ja leikillisyyttä, kokeilimme yhteisideointia käytännössä 'Co-Ideate' -työkalun demon avulla. Sari Teppola jatkoi ja kertoi siitä, kuinka Nokialla toteutetun työpajan jälkeen 'Co-Ideate' -toimintatapa on konkreettisesti jalkautunut muutamiin Nokian tiimeihin, ja miten leikkisässä yhteisideoinnissa voi syntyä varteen otettavia innovaatioaihioita.

"Myötyötä lautalla" ja "Luontitalkoot"! Co-Café-teemapöydissä pohdittiin kahvin kera yrittäjyyttä ja ideoitiin keinoja siihen, miten asiantuntijat voivat kytkeytyä erilaisiin uuden työn tarjoamiin yhteiskehittämisen mahdollisuuksiin. Teemapöydissä pohdittiin myös yhteiskehittämisen haasteita sekä ideoitiin suomenkielisiä ilmauksia ja synonyymeja mm. termeille co-creation/yhteiskehittäminen ja platform. Miltä kuulostaa – "myötyö lautalla"?

Tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Minna Takalan tuottama Storify-kooste loppuseminaarista twitter hastagin #LUTcatch twiittausten perusteella löytyy täältä.

Lisätietoa projektista ja siinä tuotetuista tieteellisistä julkaisuista saa hankkeen vastuulliselta johtajalta ja projektipäälliköltä.

Hankkeen vastuullinen johtaja
Professori, KTT Kirsimarja Blomqvist
p. 040 755 1693
kirsimarja.blomqvist(at)lut.fi

Hankkeen projektipäällikkö
Tutkijatohtori, KTT Anna-Maija Nisula
p. 040 833 6013
anna-maija.nisula(at)lut.fi