Suomi voi kohota alustatalouden ja tekoälyn edelläkävijämaaksi

Alustatalous ja tekoäly ovat hallituksen kärkihankkeita. Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella -tilaisuudessa julkistettiin 23.10.2017 toimintamalli, jolla Suomi pääsee mukaan alustatalouden junaan – jopa veturiksi.
Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella -tapahtumassa 23.10.2017 esiteltiin, miten Suomi nousee digitaalisen alustatalouden ja tekoälyn veturiksi.

Koko päivän ohjelmaa luotsannut työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson (kuvassa alla) aloitti tilaisuuden toteamalla, että arvioiden mukaan Suomella on tekoälyssä eniten mahdollisuuksia Yhdysvaltojen jälkeen.

Gustafssonin mukaan tekoälyn soveltamisen on oltava ennen kaikkea yritysvetoista. Onnistuminen riippuu saatavilla olevasta osaamisesta ja opetukseen ja liiketoimintaan liittyvän datan käyttömahdollisuuksista. Osaamishaaste on Suomelle silti suuri: noin 1,5 miljoonasta työelämässä olevasta noin miljoona pitäisi kyetä uudelleenkouluttamaan digiosaamiseen.

Suomen strategia alustatalouskilvan voittamiseen

Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen (kuvassa alla) huomautti, että olemme nähneet digitaalisesta vallankumouksesta vasta neljäsosan: internetin. Tulossa ovat vielä tekoäly, alustatalous ja lohkoketjut. Vuonna 2030 Suomen kansantaloudesta 30 prosenttia tulee alustataloudesta – tai vaihtoehtoisesti Suomen kansantalous on 30 prosenttia pienempi.

Sivonen esitteli tilaisuudessa digitaalisen alustatalouden tiekartaston, joka havainnollistaa millaisin toimin Suomi voi edetä kohti digitaalisen alustatalouden mahdollistamaa, ennakointikykyistä yhteiskuntaa. Lisäksi tiekartastossa käydään läpi 10 eri toimialaa. Vastaavaa strategiaa ei tiettävästi ole vielä millään muulla maalla, muuten kuin yritysten tekemänä. Digitaalisen alustatalouden tiekartasto on luettavissa osoitteessa: www.tekes.fi/alustatalous.

Tuottavuus voidaan saada rajuun kasvuun

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi, että digitalisaation ja teollisuuden uudistamisen työryhmät päädyttiin yhdistämään kansalliseksi tekoälytyöryhmäksi. Ministeri arvioi, että tekoälyn hyödyntämisen myötä liiketoimintamallit muuttuvat, ihmisten ja koneiden suhde kehittyy uudelle tasolle ja työn tuottavuus voi lisääntyä jopa 45 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Uhkia ilman ratkaisuja maalaileville tahoille ministerillä oli selvä viesti: lopettakaa. Työelämän turvallinen muutos on hänen mukaansa mahdollinen, mutta myös välttämätön. Muutoksen kielteisiin puoliin on Lintilän mukaan vastattava politiikalla, mutta myös yksilöillä on vastuu oman osaamisensa kehittämisestä.

Huhtamäki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja tekoälyohjausryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä esitteli tekoälyohjelman väliraportissa kahdeksan menestyksen avainkysymystä, joiden tavoitteena on viedä Suomi tekoälyaikaan. Avainkysymyksiin vastataan yhdessä verkostojen kanssa.

  1. Miten kasvatamme tekoälyn avulla yritysten kilpailukykyä?
  2. Miten hyödynnämme dataa kaikilla sektoreilla?
  3. Miten nopeutamme ja helpotamme tekoälyn käyttöönottoa?
  4. Miten varmistamme huippuosaamisen ja houkuttelemme huippuosaajia?
  5. Miten teemme rohkeita valintoja ja investointeja?
  6. Miten rakennamme maailman parhaat julkiset palvelut?
  7. Miten luomme uudenlaisia yhteistyömalleja?
  8. Miten nostamme Suomen tekoälyjana suunnannäyttäjäksi?

Raportti ja keskustelua aiheesta löytyy osoitteesta tekoalyaika.fi.

Miten eri toimialat muutoksessa pärjäävät?

Tilaisuuden keskusteluosioissa pohdittiin neljän eri toimialan tulevaisuuden näkymiä alustatalouden ja tekoälyn aikakaudella: terveys ja hyvinvointi, liikenne ja liikkuminen, rahoitusala sekä teollisuus. Keskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että Suomella on poikkeuksellista ekosysteemiosaosaamista ja Suomen markkina on sopivan pieni testialustaksi suurille yrityksille. Suomessa on myös mahdollista tehdä kokeiluja, joita ei lainsäädännön puitteissa muualla voi tehdä. Näitä ovat esimerkiksi autonomisen liikenteen kokeilut.

Myös tiedon avaaminen ja omistajuus puhuttivat – yhtä mieltä oltiin siitä, että jokainen omistaa omat tietonsa. Sekä julkista että yksityistä sektoria velvoitettiin avaamaan tietorajapintoja MyDatan periaatteilla eli yksilön tietosuojasta huolehtien. Luottamuksen säilyttäminen nousi kaikkien toimialojen keskusteluissa esiin.

Keskustelua herätti myös osaamisen uudistaminen. Millä tavalla valtava osaamisen muutos voidaan hoitaa vastuullisesti? Työntekijälle keskeisintä on kyky oppia uutta, kun taas työnantajan täytyy nostaa henkilöstön osaamisen uudistaminen ydintekemiseksi.

Pääministeri Juha Sipilä korosti puheessaan, että kehityksen on oltava yritysvetoista. Julkisilla hankinnoilla voi kuitenkin Sipilän mukaan olla rooli innovaatioissa ja tässä piilee hyödyntämätöntä potentiaalia. Sipilä, kuten moni muukin päivän puhuja korosti, että Suomi tarvitsee ennen kaikkea rohkeutta ja kokeilukulttuuria, jotta menestyisimme tekoälyn ja alustatalouden aikakaudella.

Tekesin pääjohtaja Pekka Soini (kuvassa yllä) muistutti, että uusi Business Finland, joksi Tekes ja Finpro yhdistyvät vuoden 2018 alusta, tukee ja kiihdyttää yritysten kehitystä ja menestystä kansainvälisesti.

Lisää aiheesta alla

Katso videotallenne: Suomi ja tekoäly alustatalouden aikakaudella 23.10.2017

Tutustu Digitaalisen alustatalouden raporttiin

Näin viedään Suomi tekoälyaikaan: www.tekoalyaika.fi

Teksti: Kaiku Helsinki
Kuvat: MES

Kaj Nordgren