Miten uusiutuvasta energiasta saadaan Suomelle myyntivaltti?

10.11.2016
Uusiutuvan energian innovaatioista ei Suomessa ole pulaa: osaamista, teknologiaa sekä pk-yrityksiä löytyy. Suomessa energiasta on uusiutuvaa 40 prosenttia, mikä tekee meistä kärkikastia globaalilla mittapuulla. Esimerkiksi tuulivoima on noin miljardin vientibisnes Suomelle. Miten uusiutuvan energian menestymistä maailmalla tuetaan?

Suomessa on tehty kansallisesti pitkäjänteistä työtä uusiutuvan energian osaamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi biopolttoaineosaamisen pohja on luotu 15 vuotta sitten, jolloin mm. VTT ja yliopistot tekivät aiheesta tutkimusta. Tuossa vaiheessa suomalainen teollisuus ei vielä nähnyt bisnestä riittävän kannattavana, mutta sittemmin mielipide on muuttunut.

”Vaikka biopolttoainebisnekseen ei teollisuudessa uskottu, Tekesissä tehtiin silloin päätös, että tähän alueeseen tulee panostaa. Yritykset hyödyntävät panostuksen hedelmiä tänä päivänä. Juuri tästä syystä meillä on oltava kansallisia, pitkäjänteisiä strategioita”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.

St1 johtaja Patrick Pitkänen vahvistaa tämän: ”Suomessa on kasassa hyvä bändi”, hän viittaa Tekesiin, Finprohon ja Finnveraan. ”Nykyään Suomi on powerhouse biopolttoaineessa. Maailmalla ihmetellään, miten meillä voi olla niin kovan luokan osaamista”, Pitkänen jatkaa. St1 on matkalla fossiilisesta tuontienergiasta uusiutuvan energian pioneeriksi.

Uusiutuvalle energialle löytyy rahoitusta

Vuonna 2015 noin puolet, 270 miljoonaa euroa, Tekesin rahoituksesta kohdistui energia- ja ympäristösektoriin. Mukana on useita uusiutuvaan energiaan liittyviä innovaatioprojekteja. Myös Finnvera rahoittaa kotimaassa cleantech-hankkeita vuodesta toiseen melko tasaisesti, noin 30 miljoonalla eurolla. Finnvera on lisäksi rahoittamassa suomalaisten, vientiä tekevien yritysten ulkomaisia asiakkaita. Näiden kauppojen euromääräinen koko sekä määrä vaihtelevat vuosittain.

”Finnveraan perustettiin vuonna 2010 uusiutuvaan energiaan panostava tiimi. Hankkeita on useita kymmeniä vuodessa. Finnveran uusiutuvan energian puolella merkittävimpiä kasvualueita ovat olleet biomassahankkeet eli esimerkiksi hakekattilat, joissa poltetaan pellettejä tai biomassaa”, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt sanoo.

Rahoituspanostusten lisäksi kansallisilla ympäristötavoitteilla on suuri vaikutus innovaatioiden syntymiseen. EU-lainsäädäntö sekä kansalliset tavoitteet, esimerkiksi 2020-tavoitteet, ohjaavat sitä, millaisia innovaatiota yritykset lähtevät kehittämään. Tavoite luo uskoa siihen, että markkina on syntymässä.

Erilaisia reittejä kansainvälistymiseen

Suomalaisen uusiutuvan energia myyntivalttina on teknologian kova maine maailmalla. Kansainvälisyyttä hakeva yritys tarvitsee lisäksi rohkean ratkaisun, omaa rahoituspohjaa sekä riskinottoa. Selkeä trendi on myös se, että ostajat, suuret yritykset, haluavat ensisijaisesti ostaa ratkaisun – eivät teknologiaa. Se vaati riskinottoa myös yritykseltä: ei riitä, että valmistaa, pitää olla valmis myös toteuttamaan. Kansainvälistymiseen ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa tapaa.

”Vaihtoehtoja kansainvälistymisen tielle on käytännössä kaksi. Yritys voi syntyä suoraan globaaliksi, jolloin jo ensimmäiset asiakkaat löytyvät eri puolilta maailmaa. Toinen vaihtoehto on hankkia näyttöjä kotimaasta ja pyrkiä sitä kautta avaamaan ovia maailmalla”, sanoo Finpron Program Director Jussi Vanhanen.

Keskusteluun osallistuvat suorassa #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja St1 Uusituvan Energian myyntijohtaja Patrick Pitkänen. 

Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla: sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Tutustu tiimitavattavissa.fi

Lehdistöyhteydet

Tomi Korhonen
johtaja, Tekes
tomi.korhonen(at)tekes.fi
p. 050 449 9575

comments powered by Disqus