Parempaa terveyttä alemmilla kustannuksilla

13.6.2014
Innovatiiviset kaupungit INKA -ohjelmassa Suomesta tehdään kansainvälisesti tunnettua terveys- ja hyvinvointialan osaajaa, joka on edelläkävijä alueen tutkimuksessa, innovaatiotoiminnassa ja uudessa liiketoiminnassa.

Tulevaisuuden terveys on valittu yhdeksi INKA-ohjelman huippuosaamisen alueeksi. Veturikaupunkina toimii Oulu, jossa on jo muutaman vuoden ajan työstetty OuluHealth-ekosysteemiä eli koottu yhteen tutkijoita, yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Oulun rinnalla INKA-kumppaneina ovat Kuopio, Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu.

”Meillä on todella korkeatasoista terveysalan innovaatiotoimintaa eri puolilla Suomea. Mikä hienointa osaamista löytyy erilaisilla profiileilla. Turku on esimerkiksi edelläkävijä biopankeissa ja Kuopio puolestaan pelillistämisessä”, toteaa hyvinvointipalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Oulusta.

Juuri tässä piilee Salon mielestä INKA-ohjelman hienous.

”Vahvasti verkottumalla ja tietoja vaihtamalla voimme viedä INKA-ohjelman teemoja kansallisesti paremmin eteenpäin kuin sillä, että jokainen puuhastelee omassa nurkassaan ja pahimmassa tapauksessa vielä kilpailee keskenään. Suomi on niin pieni tekijä globaalissa kilpailussa, että vain yhteistyöllä ja verkottumalla myös kansainvälisesti voimme menestyä.”

Terveystiedon digitaalinen vallankumous

Mihin terveysalaan liittyviin tuotteisiin tai palveluihin Salo itse uskoo sitten eniten.

”Näen suuren potentiaalin yksilön terveyden digitalisoitumisessa. Meillä on paljon terveyttä ja hyvinvointia edistäviä sovelluksia lähtien vaikkapa oululaisen Polarin sykemittareista. Todellinen ’jackpotti’ tulee siitä kun yksilön terveystiedot yhdistetään vuorovaikutteisesti terveysalan ammattilaisille, jolloin lääkäristä tai terveydenhoitajasta tulee pikemminkin valmentaja.”

Salo uskoo, että INKAn myötä kehittyy myös uusia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kuluttajatuotteita, mutta yhteiskunnallinen lisäarvo tulee juuri laajemmasta tiedon hyödyntämisestä.

”Toinen kehityssuunta on pelillistyminen. Oikeastaan on aika hämmentävää, miten hitaasti pelit ovat tulleet terveysalalle, vaikka saavutettavaa olisi todella paljon. Esimerkiksi lapset ja nuoret ovat erinomainen kohderyhmä sille, että terveystietoa opitaan pelien avulla.”

”Eräs suomalainen aarrearkku ovat myös erilaiset tietovarastot, joiden uudenlainen hyödyntäminen avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Meillä on kohorttitutkimuksella saatuja terveystietoja yli kymmenestä tuhannesta vuonna 1966 syntyneestä, joita on tutkittu raskausajasta lähtien säännöllisin väliajoin erittäin laajasti. Tiedot ihmisten terveydestä ja hyvinvointikäyttäytymisestä avaavat mahdollisuuden uudenlaisiin innovaatioihin, joiden avulla voidaan entisestään parantaa ihmisten hyvinvointi ja terveyttä.”

Salo toivoo, että INKA-ohjelman myötä Suomesta tulee houkutteleva terveysalan investointien kohdemaa.

”Meiltä löytyy terveysalan ekosysteemi, johon kansainväliset tutkijat ja yritykset voivat liittyä.

Suomi tunnetaan jo nyt erittäin hyvästä terveysjärjestelmästä, hyvinvointiyhteiskunnasta sekä korkeatasoisesta ja tuotteliaasta innovaatiotoiminnasta.”

Ennen kaikkea Salo haluaa painottaa INKA-ohjelman onnistumisessa tulevaisuuden tekemistä yhdessä.

”Nurkkakuntaisuuteen ei saa sortua, vaan on nähtävä kansallinen hyöty. Olin aikoinani muutaman vuoden liiketoimintajohtajana Japanissa ja sieltä käsin katsottuna jaksoin vain ihmetellä, miksi suomalaiset kilpailevat keskenään kun todelliset kilpakentät ovat jossain aivan muualla.”

”Toivon, että suomalaiselle terveysalalle kasvaa globaaleja brändejä, joiden fokuksessa on ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen.”

Tulevaisuuden terveyden lisäksi INKA-ohjelman teemoja ovat biotalous, kestävät energiaratkaisut, kyberturvallisuus ja älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelma jatkuu vuoteen 2020 asti.

www.tekes.fi/inka

Haastattelu: Minna Keinonen/Teonsana
Kuva: Oulun kaupungin kuvapankki

Eero Lukin
comments powered by Disqus