Kaupunkien referenssikohteista näyteikkunoita maailmalle

10.9.2014
Tampere vetää Innovatiiviset kaupungit eli INKA-ohjelmassa Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemaa. Kokonaisuus on laaja ja haastava, mutta viime kuukausien aikana innostus on kasvanut, kun hankeaihioita on työstetty eteenpäin yhdessä Lahden, Oulun ja Turun kaupunkien sekä pääkaupunkiseudun kanssa.

”Kyseessä on iso hankekokonaisuus, ja mukana on monia erilaisia toimijoita. Tämä on edellyttänyt paljon valmistelua, erilaisten hankkeiden yhteenhitsaamista sekä yhteisten tavoitteiden ja näkökulmien löytämistä”, tähdentää pormestarin erityisavustaja, kehityspäällikkö ja INKA-ohjelmasta Tampereella vastaava Pauli Välimäki.

Välimäen mielestä hankekori on kiehtova. Syksyn ensimmäiseen hakukierrokseen on valmisteltu toistakymmentä hankekokonaisuutta.

”Uskon, että jo lähivuosina saamme Suomeen kansainvälisesti kiinnostavia referenssiympäristöjä kaupunkeihin.”

Millaisia hankkeita on siis lupa odottaa? Jos Tampereesta ja pääkaupunkiseudusta on kiinni saattaa ratkaisu löytyä vaikkapa miljoonakaupunkien liikenneruuhkiin ja tarpeeseen edistää joukkoliikenteen käyttöä.

Tampere on vastannut älyliikenteen valmistelusta yhdessä Helsingin kanssa. Sen keskeinen kärki on Mobility as a Service eli liikkuminen palveluna. Tarkoituksena on pilotoida uudentyyppisiä palveluita, joiden avulla liikkuja voi kulkea esimerkiksi työmatkansa henkilöauton ja tavallisen tai kutsuohjatun joukkoliikenteen muodostamassa matkaketjussa. Palvelusettiin sisältyvät myös uudet maksamistavat, kuten kaikkiin välineisiin soveltuvat liput ja mobiilimaksaminen.

”Liikkumiseen tarvittavat palvelut tuotetaan matkustajalle kuhunkin tilanteeseen joustavimmalla tavalla eli matkustusmuotona voi olla joukkoliikenne, yhteiskäyttöauto tai vaikkapa sähköpolkupyörä. Tällaisen palvelun toteuttaminen edellyttää yhteistyötä monen eri alan yritysten kanssa”, Välimäki selventää.

Toinen merkittävä hankekokonaisuus on tulevaisuuden talot ja tilat ja kolmas jäteraaka-aineen teollinen hyödyntäminen.

”Ajatuksena on että, kaupunkien merkittävät kehittämishankkeet, Tampereella esimerkiksi Vuoreksen alue, Helsingissä Kalasatama, Jyväskylässä Kankaan alue ja Oulun Hiukkavaara ovat uusien energiatehokkaiden ja älykkäiden rakentamistapojen alustoja. Nämä tarjoavat rakennusalan yrityksille mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja uuden innovointiin”, Välimäki kertoo.

Jäteraaka-aineen jalostamista on tarkoitus edistää siten, että kaikkien isojen kaupunkiseutujen jätteenkäsittelykeskukset muutetaan kiertotalouden yrityspuistoiksi. Kaatopaikat muuttuvat siten raaka-ainekeskuksiksi, joissa toimii useita, jäteraaka-aineita hyödyntäviä yrityksiä.

Uudistuvassa teollisuudessa on puolestaan paljon kiehtovia tuoteinnovaatioihin liittyviä hankkeita. Välimäki mainitsee muun muassa lasiin yhdistettävän näytön eli eräänlaisen älylasin, joka soveltuisi vaikkapa joukkoliikennevälineisiin tai näyteikkunoihin. Entäpä jos samalla, kun kaupungit joka tapauksessa EU:n velvoittamina joutuvat uusimaan ulkovalaistuksen, valoihin tulisikin älykkyyttä?

”Valaisimet voisivat toimia esimerkiksi informaation keräämisen ja jakelun kanavina, niihin voitaisiin kytkeä sähköautojen latauspisteet tai erivärisillä valoilla informoitaisiin hälytysajoneuvojen tulosta.”

Kaupungeilta aidosti uudenlaisia hankintoja

Välimäki korostaa, että yhteiseen valmisteluun on otettu vain sellaisia hankkeita, joilla on edellytyksiä kansainvälisen tason yritystoiminnalle. Mukana on isoja teollisia toimijoita, joilla on kokemusta kansainvälisistä markkinoista, mutta myös pk-yrityksiä ja startupeja. Talouden murros on pakottanut monet yritykset etsimään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, innovaatioita ja myös uutta tapaa toimia.

”Kaupunkien on julkisilla hankinnoilla edistettävä innovaatioympäristöjä ja uutta liiketoimintaa. Kaupunkien on aidosti lähdettävä uuden tyyppisiin hankintoihin ja kehitysalustoille - ovat ne sitten palveluja, asuinalueita tai liikennejärjestelmiä - on asetettava kunnianhimoiset tavoitteet. Kun yrityksille asetetaan innovaatiovaatimus, mukaan tulee sellaisia yrityksiä, joilla on esittää uudentyyppisiä ratkaisuja”, painottaa Välimäki.

INKA-ohjelma jatkuu vuoteen 2020 asti. Sen muita teemoja ovat biotalous, kestävät energiaratkaisut, kyberturvallisuus ja tulevaisuuden terveys.

Haastattelu: Viestintätoimisto Teonsana

Eero Lukin
comments powered by Disqus