Palvelumuotoilu kehittyy ryhmässä

28.3.2014
Lapin yliopistossa palvelumuotoiluteeman ympärille on rakennettu tiimi, joka tunnistaa yhteiset tavoitteet ja vannoo yhteistyön vahvuuden nimeen.

Palvelumuotoilun tiimin, eli pamu-tiimin lähtölaukaus on aikoinaan ollut teollisen muotoilun laitokselle rakennettu Sinco -tila (service innovation corner). Sinco on palveluprototypoinnin laboratorio ja sellaisenaan teollisen muotoilun laitoksen palvelumuotoilun terävintä kärkeä jo muutaman vuoden ajan. Sinco on edelleen ryhmälle tärkeä leikkikenttä, mutta muutakin yhteistä löytyy.

Tiimissä on kaksi sisällöllistä teemaa: yritykset ja kaupallisten toimijoiden palvelut sekä julkiset palvelut ja niiden kehittäminen. Pamu-tiimiläisten kiinnostuksen kohteet linkittyvät näihin.  Ryhmä nähdään selvärajaisena vaikka mukana on väkeä kolmesta eri projektista, opetuksesta ja kulttuurilähtöisen palvelumuotoilun tutkijakoulusta, yhteensä yli kymmenen henkilöä vetäjänään professori Satu Miettinen.

Tällä hetkellä ovat meneillään Tekes ja osin EAKR-rahoitteiset Need for Speed (N4S), Tunteista arvoa, sekä MediPro –hankkeet. Tunteista arvoa hanke kuuluu Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelmaan.

Sincosta maailmalle

Palvelumuotoilu on määritelty yhdeksi Lapin yliopiston strategiseksi kärjeksi. Käsite on kavunnut suoranaista nousukiitoa niin yritysten kuin muotoilijoidenkin terävimpään tietoisuuteen. Lapin ylipisto on ollut vankasti kehityksen etunenässä.

Avaintekijänä hyvässä kehityksessä ryhmä pitää ennakkoluulotonta opetuksen ja hanketyön yhdistämistä sekä sitkeää lobbaustyötä niin yrityksissä kuin yliopiston sisälläkin.

Vaikka etunenässä huumassa on ollut Sinco, on teollisen muotoilun laitos osallistunut merkittävästi myös palvelumuotoilun kehittämiseen ja sen määrittämiseen. Toiminta on alkanut paikallisesta kehittämisestä ja palvelumuotoilun yhdistämisestä teollisen muotoilun opetukseen. Nyt tutustumiskäynneillä ja ”sincoilemassa” käydään eri koulutusohjelmista ja palvelumuotoilun saralla konsultoidaan jo kansainvälisiä toimijoita.

- Palvelumuotoilua ja Sincoa on käyty esittelemässä eri puolilla maailmaa. Brasiliaan, konsulttialan yritykseen, on rakennettu vastaava, Sinco-tilasta mallia ottanut palvelumuotoilun laboratorio, kertoo N4S –hankkeessa työskentelevä Hanna-RiinaVuontisjärvi.

Miten palvelumuotoilu yhdistää?

Pamu-tiimiläisten tutkimus- ja kehityskohteet poikkeavat paljonkin toisistaan. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteina ovat muun muassa sairaalaympäristö, julkiset palvelut, arvon muodostus, käyttäjien arvostukset, ja arktinen muotoilu. Muotoilulle tyypillinen ajattelun lähtökohta, ihmislähtöisyys tai käyttäjälähtöisyys, tulee esille myös palvelumuotoilussa. Palveluiden muotoilussa ihmiset ja yhteisöt, heidän tunteensa ja kulttuuriset juuret ovat lähtökohtana muotoilulle. Kyse on ajattelutavasta, tavasta katsoa, tarkastella ja tehdä. Käytännössä kyseessä voi olla jo olemassa olevan palvelun kehittäminen tai uuden palvelun muotoileminen, ajattelun perusta on siitä huolimatta sama.

Tiimillä on yhteiset tavoitteet palvelumuotoilun suhteen. Tärkeä osa työtä on palvelumuotoilun menetelmien kehittäminen. Varsin nuorena ilmiönä palvelumuotoilun määritteleminen on vielä kesken.

Jokainen aiheen parissa työskentelevä osallistuukin vahvasti sen kehittämiseen ja toisaalta myös odotusten muokkaamiseen. Pamu-tiimiltä voidaan kysyä esittelyjä ja konsultointia palvelumuotoilusta yleisesti.  On mennyt pitkään, että esimerkiksi yritysmaailmassa tunnistetaan palvelumuotoilu ja sen ilmeinen tarve.

Ryhmä näkee palvelumuotoilun vahvuutena myös sen aktiivisen vuorovaikutuksen muiden koulutusohjelmiin. Vaikka palvelumuotoilu tiimi on juurtunut teollisen muotoilun puolelle, on yhteistyötä tehty muiden oman tiedekunnan koulutusohjelmien kanssa kuin tiedekunnan rajojen ylikin.

Edelleen pamu-tiimissä panostetaan palvelumuotoilun mahdollisuuksien esiintuomiseen ja yrityskontaktien hankintaan. Palvelumuotoilun taival on vasta aluillaan, ja tarve lisääntyy edelleen. Siinä missä Suomi rakentuu yhä enemmän palvelujen varaan, on tarve myös niiden muotoilijoille. Lapin yliopisto on palvelu muotoilussa jo pitkällä ja tekee teeman ympärillä monipuolista yhteistyötä. Pamu-tiimin merkitys on suuri, sillä yhteistyö tuo konkretiaa ja jatkuvuutta palvelumuotoilun kehittämiselle Lapin yliopistossa.

Lähde: Lay viestintä/Kati Vehmas

comments powered by Disqus