Kaivosteollisuus vihertyy – Talvivaarasta huolimatta

11.9.2013
Suomella on mahdollisuus nousta maailman johtavaksi kestävän kaivosteollisuuden maaksi. Talvivaaran varjossa tehdään lupaavaa kehitystyötä kymmenissä hankkeissa.

Vihreä kaivosteollisuus on vahvasti esillä tällä viikolla Tampereella järjestettävillä EuroMining 2013 -messuilla. Myös Tekes on vahvasti mukana Euroopan suurimmilla kaivosalan messuilla mm. torstaisen Green Mining -seminaarin järjestäjänä.

Kestävän kaivosteollisuuden mainetta on viime aikoina nakertanut Talvivaaran kaivos. Sen ympäristöongelmien vuoksi esimerkiksi lupamenettelyt ja ympäristönormit ovat kiristyneet ja vaikeuttaneet uusien malmiesiintymien avaamista. Tilanteesta ovat kärsineet Sodankylään suunnitteilla oleva Sakatin kupari- ja nikkelikaivos ja Taivalkoskelle suunniteltu Mustavaaran rauta- ja vanadiinikaivos.

”Vuoden kestäneen Talvivaara-kohun alle on jäänyt valoisampi kuva suomalaisista kaivoksista. Meillä on 12 metallikaivosta, joista lähes kaikki hoitavat ympäristöasiansa kunnialla”, sanoo Tekesin Green Mining -ohjelman päällikkö Kari Keskinen. Hänen mukaansa osa kaivoksista on niin huomaamattomia, että edes paikalliset asukkaat eivät aina tiedä, missä ne sijaitsevat.

”Tämän pitäisi olla tavoitteena kaikissa kaivoksissa. Niiden lähtökohtana tulee olla, että ne täyttävät aina ympäristöluvan ehdot ja tavoitteena, että ne jopa alittavat päästörajat”, Keskinen vaatii.

Uusia innovaatioita startupeilta

Vuonna 2011 käynnistynyt Green Mining -ohjelma rahoittaa tutkimus- ja kehityshankkeita, joilla lisätään kaivosten ympäristöystävällisyyttä. Käynnissä on 51 hanketta, joissa on mukana yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Uudenlaisten prosessien kehittäminen ei tapahdu hetkessä. Ensimmäisistä Green Miningin hankkeista aletaan Kari Keskisen mukaan saada tuloksia ensi vuonna.

”Tutkimuslaitosten ja yritysten yhteishankkeissa on kehitteillä mm. teknologiaa, jolla vaarallinen arseeni voidaan poistaa malmista ennen sen prosessointia ja jolla kaivoksissa voidaan hyödyntää maalämpöä.”

Keskisen mukaan Suomessa on useita suuria yrityksiä, jotka ovat maailman huippua puhtaan kaivosteknologian valmistajina. Oman alansa parhaimmistoa ovat esimerkiksi Metso, Sandvik, Kemira, Pöyry ja Outotec.

Myös startup-kentältä on nousemassa potentiaalisia yrityksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kultapitoisuuden analysointiin keskittyvä Fenno-Aurum, porakoneisiin integroituja analysaattoreita kehittävä IMA Engineering ja kaivosten poistoveden vedenpuhdistukseen erikoistunut Sofi Filtration.

”Näiden kaikkien ratkaisuilta on lupa odottaa merkittävää panosta kaivosten resurssi- ja energiatehokkuuteen”, Kari Keskinen tietää.

Kysyntää myös kehittyvissä maissa

Green Miningin ohjelmapäällikkö Kari Keskinen korostaa, että yhteiskunta tarvitsee jatkossakin kaivoksista saatavia metalleja. Esimerkiksi rautaa ja kuparia on hyvin vaikea korvata muilla materiaaleilla.

”Kaivannaisteollisuus ei voi kuitenkaan pilata ympäristöä entiseen tapaan.”

Tekesin mukaan vihreästä kaivosteknologiasta on lupa odottaa paljon nykyistä suurempaa liiketoimintaa, ja sille on jo nyt globaalia kysyntää. Myös kehittyvissä maissa – Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa – kaivoksiin hankitaan parasta teknologiaa.

”Suomella on mahdollisuus nousta vihreän kaivosteollisuuden johtavaksi maaksi. Se edellyttää, että omat kaivoksemme ovat kunnossa ja kaivosteollisuuteen liittyvät yritykset innovatiivisia”, Keskinen sanoo.

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö Kari Keskinen
puh. 02950 55843
kari.keskinen (at) tekes.fi

comments powered by Disqus