Mirja Kaarlela: Pidä seuraava palaveri kävellen!

Onko ihmisten arjesta tullut fyysisesti liian helppoa? Isovanhempamme eivät joutaneet istumaan hetkeäkään, vaan koko ajan piti olla tekemässä jotain.

Nyky-yhteiskunta taas rakentuu vahvasti malliin, jossa istumme sekä töissä että vapaa-ajalla. Kumpikaan ääripää ei ole tavoiteltavaa. Tarvitsemme molempia: liikuntaa ja lepoa.

Hyötyliiku myös töissä

Liikunnan ei tarvitse olla hiki päässä pyöräilyä, vaan sitä voi lisätä arkeen helposti. Hyötyliikunnan avulla kunto kohoaa huomaamatta.

Ystäviä voi nähdä esimerkiksi kävelylenkillä. Kollegan kanssa liikkuen kuljetut työmatkat voi hyödyntää sparraushetkinä. Työpaikalla palaveri kannattaa järjestää kävellen, tai sitten kokoontua pystypöytien äärellä. Kummasti tapaamisistakin tulee napakoita ja tiiviitä. Normaalissa toimistotyössä vain mielikuvitus on rajana, kun alkaa kehitellä tapoja liikkua.

Liikunnalla on myös suora yhteys henkiseen hyvinvointiin. Kun lähtee luontoon, stressitasot laskevat ja ongelmat alkavat ratketa. Happihyppely kesken työpäivän voi olla päivän paras meditaatiohetki.

Kun teemme ympäristöstämme sellaisen, että siellä on hyvä liikkua, sekin motivoi: siispä satsataan kävely- ja pyöräteihin. Luodaan hyvä infra liikunnalle. Onneksi nykyään liikuntalajien valikoimastakin löytyy lajeja laidasta laitaan. Jos juokseminen ei saa innostumaan liikunnasta, kokeile vaikka seinäkiipeilyä!

Motivaatiota teknisillä apuvälineillä

Suomalainen osaaminen on huippuluokkaa muun muassa liikkumiseen liittyvissä teknisissä apuvälineissä, jotka konkretisoivat liikkumisen tavoitteita. Älykello kertoo liikkumisen lisäksi karun faktan staattisesta olotilasta. Se havahduttaa todellisuuteen. Monesti vasta lukujen avulla ymmärrämme, että toiminnassa on ollut jotain parannettavaa. Kun laite kertoo, että olet istunut kuusi tuntia jokainen arkipäivä, seisomapöydän käyttäminen alkaa yhtäkkiä innostaa enemmän.

Tekniikka myös innostaa. Kun askelmittari kertoo, että tavoitteena on 10 000 askelta päivän aikana ja kello nakuttaa, aika moni meistä alkaa tavoitella lukemaa.

Askelmittareiden, älykellojen tai muiden teknisten liikuntalaitteiden käyttäjän tulee kuitenkin muistaa kuunnella omaa kehoaan ja psyykettä – luvut ohjaavat oikeaan tavoitteeseen, mutta liiallisuuksiin niiden seuraamisessa ei kannata mennä. Vaikka liikunta on koko ajan muuttumassa yhä teknisemmäksi, on hyvä pystyä myös irrottautumaan datan tuijottelusta. Kun on vaikkapa ystävien tai perheen kanssa, älylaitteet kannattaa unohtaa ja olla läsnä tilanteessa.

Data muuttaa terveydenhuoltoa

Terveysdata muuttaa tulevaisuuden. Dataa hyödynnetään jo nyt, mutta lisäämällä siihen elintapatietoja, eli se, miten esimerkiksi nukutaan ja syödään, dataa voidaan käyttää entistä laajemmin. Kun terveystapa ja elintapatiedot saadaan paremmin yhteiskäyttöön, saamme kokonaisvaltaisemman kuvan hyvinvoinnistamme ja terveydestämme – ehkäpä myös juuri omaan elämäntilanteeseemme sopivia liikuntasuosituksia ja ohjeistuksia.

Hyötyliikunnan voi aloittaa askel askeleelta, pikkuhiljaa lisäten sitä omaan arkeensa. Pidä seuraava palaveri vaikka kävellen!

Mirja Kaarlela
Terveys ja hyvinvointiteemasta vastaava johtaja
Tekes
Twitter: @MirKaar

Tekes on yksi liikenne- ja liikkumisaiheisen Kansan liike -ohjelman yhteistyökumppaneista. Kymmenosaisen tv-sarjan neljännessä jaksossa pohditaan istumisen vaarallisuutta ja kannustetaan hyötyliikuntaan. Mihin liikkumattomuus johtaa? -jakso esitetään Ylellä 18. kesäkuuta. Twitter: #kansanliike

Kansan liike Ylen sivuilla