Antti Viitanen: Terveysalasta vauhtia Suomen toiselle sataselle

9.1.2017
Vierasblogi

Suomen terveysala on nyt myötätuulessa. Tätä tukevat hyvät uutiset kansainvälisen lääketeollisuuden tutkimusinvestoinneista Suomeen, terveysteknologian nousu Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi, IBM:n kolmen globaalin terveysalan kehityskeskuksen kuten Watson Health Center of Excellencen perustaminen Suomeen, GE Healthcaren Innovation Village Vallilassa sekä Slushin Helsinkiin nostattama kansainvälinen start-up-hype.

Tätä myötätuulta puhaltavat Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian käynnistämät kehityspolut. Kasvustrategialle julkaistiin kesällä uusi tiekartta, joka sisältää hyvän arvion tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Listaan alla joitakin pohdintojani, jotka löytyvät osin myös tiekartasta.

  • Koko terveysalan ekosysteemistä pitää huolehtia. Suomen sairaaloiden yksiköiden tulee olla maailman parhaiden sairaaloiden joukossa. Näissä potilaat saavat maailman parasta hoitoa. Korkeatasoisilla yksiköillä on myös keskeinen merkitys tutkimusyhteistoiminnalle, sillä esimerkiksi kansainväliset lääkeyritykset vertailevat sairaaloiden yksiköiden hoitotuloksia eri terapia-alueilla, kuten syövän hoidossa. Maailman parhaiden yksiköiden kanssa tehdään merkittävimmät tutkimus- ja kehityshankkeet.

    Voisiko sote-maakuntia kannustaa entistäkin paremman hoidon kehittämiseen yhdessä yritysten ja yliopistojen kanssa esimerkiksi niin, että tutkimuseuro yritykseltä toisi kaksi euroa valtiolta Sote-palveluiden kehittämiseen?

  • Terveysalan parhaat tuote-, palvelu- ja prosessi-innovaatiot tulee ottaa nopeasti käyttöön ja uusien innovaatioiden kehittämiselle pitää tarjota maailmanluokan puitteet. Näin annetaan vahva viesti suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille siitä, että Suomi haluaa olla terveysalan edelläkävijä myös sote-uudistuksen jälkeen.

  • Sotessa on päätetty vaativien hoitojen osalta vastuiden jakamisesta maakuntien kesken. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa voisi pohtia samanlaista mallia, jossa kansallisen kilpailun sijaan yhdistetään voimat, erikoistutaan tutkimuksen elinvoimaisuuden perusteella ja kilpaillaan kansainvälisesti. Parhaat edellytykset huippututkimukselle syntyvät riittävän vahvoissa kokonaisuuksissa. Korkeatasoinen terveysalan koulutus ja tutkimus ovat perusedellytys potilaiden hyvälle hoidolle ja innovaatioiden kehittämiselle.

  • Slush osoitti, että Suomeen on syntynyt parissa vuosikymmenessä huippuosaamista alkuvaiheen yritysten rakentamiseen ja rahoittamiseen.

    Miten jatkossa startupit kasvaisivat niin, että Suomi voisi olla niiden kotimaa vielä silloinkin, kun työpaikkoja on satoja tai tuhansia? Miten syntyisi perheyritys 2.0, jossa kasvolliset suomalaiset tai kansainväliset omistajat ja johtajat kasvattavat maailman johtavia terveysalan yrityksiä Suomesta käsin? Onneksi tästäkin on hienoja esimerkkejä kuten Planmeca.

  • Terveydenhuoltojärjestelmien haasteena kaikissa länsimaissa ja myös Suomen sote-uudistuksessa on vaikuttavan, taloudellisesti kestävän ja tasa-arvoisen palvelujärjestelmän synnyttäminen. Tähän tavoitteeseen ei ehkä päästä pelkällä suunnitellulla kapitaatiomallilla eikä potilaan valinnanvapautta lisäämällä, ellei sote-palveluiden vaikuttavuutta mitata systemaattisesti ja jollei potilas saa valintojensa tueksi standardoitua tietoa palveluntuottajan saavuttamista hoitotuloksista.

    Hoidon vaikuttavuutta tulisi arvioida neljässä arvokorissa: 1) hoidollinen arvo, eli hoidon teho tai hoitotulos, turvallisuus; 2) arvo terveysjärjestelmälle, eli terveydenhuollon kustannusvaikuttavuus, siis vaikutus järjestelmän toiminnalliseen tehokkuuteen; 3) arvo potilaalle eli potilaan elämänlaatu ja kokemat vaikutukset; sekä 4) yhteiskunnallinen arvo eli hoidon vaikutus työ- ja toimintakykyyn (ml. tuottavuuteen) sekä vaikuttavien innovaatioiden tuoma arvo ja kasvu yhteiskunnalle.

    Nyt on oikea hetki koota terveysalan toimijat yhteen pohtimaan parhaita mittareita vaikuttavan soten varmistamiseksi. Uusi teknologia ei ole välttämättä tae vaikuttavuudesta terveydenhuollossa kuten ei muillakaan teollisuuden aloilla. Novartis on sitoutunut kehittämään vastuullisesti innovatiivisia ja potilaskeskeisiä ratkaisuja, jotka luovat arvoa kaikkiin neljään arvokoriin.

    Mielestämme kaikkien terveysalan toimijoiden – kuten palvelun tuottajien, uusien palvelujen ja tuotteiden kehittäjien – tarjoamia ratkaisuja tulisi arvioida yhdessä laadittujen ja laaja-alaisten vaikuttavuuskriteereiden ja systemaattisesti kerättävän vaikuttavuustiedon pohjalta. Näin terveydenhuollon investoinneille saadaan paras vastine ja suomalaisille potilaille paras mahdollinen hoito.

Antti Viitanen, Toimitusjohtaja, Novartis Finland

Antti Viitanen oli yksi Mediuutisten Terveysalan kasvu ja yhteiskunta -tilaisuuden puhujista joulukuussa 2016. Yhteensä neljän tapahtuman sarja jatkuu 14.3.2017 Tiedonhallinta ja lainsäädäntö -aiheella. Tekes on tapahtumasarjan kumppani.

comments powered by Disqus