Tuula Savola: Biotaloudessa pienet ja isot yritykset haastetaan yhteistyöhön

24.11.2016
Suuret brändit haastavat biotalouden pk-yrityksiä yhteiskehittämiseen. Asiakkaat otetaan mukaan ratkaisun kehittämiseen jo aikaisessa vaiheessa ja samanaikaisesti luodaan liiketoiminnalle tarvittava verkosto.

Sijoittajien paneeli The European Forum for Industrial Biotechnology and the Bioeconomy (EFIB) -konferenssissa peräänkuulutti biotaloudessa asiakaskeskeisiä ratkaisuja. Sijoittajat korostivat, että ratkaisun tulee lähteä markkinoiden ja asiakkaiden tarpeista. Teknologinen innovaatio tarvitsee ympärilleen liiketoimintamallin, joka palvelee sekä asiakkaan että verkoston muiden kumppanien tarpeita. Paneeli myös muistutti, että ratkaisulle tarvitaan selkeä kaupallistamispolku ja yhteistyöverkosto.

Biomateriaalien ja -kemikaalien alalla suuret brändit kärsivät samoista hitaustekijöistä kuin muillakin toimialoilla. Siksi isot yritykset hakevat yhteistyötä alkavien yritysten kanssa jo ratkaisujen kehitysvaiheessa. Pienet yritykset taas ovat parhaimmillaan ketterämpiä tekemään uutta kuin suuret. Toisaalta pieni yritys hyötyy suuren yrityksen vahvasta brändistä pyrkiessään markkinoille.

Yhteistyöhön liittyy myös vankka loppuasiakkaiden osallistaminen kehitystyöhön ja markkinaimun luonti uusille ratkaisuille. Esimerkiksi Unilever kertoi EFIB:n brändipaneelissa panostavansa yhteiskehittämiseen verkostoissa, joissa asiakastarpeet ja materiaalitutkimus on yhdistetty (jo tutkimuksessa ja kehityksessä), ja näin on pystytty varmistamaan ratkaisuille markkinakysyntä.

Huonekalujätti IKEA käyttää samaa lähestymistä. Se haastoi paneelissa pk-yrityksiä sitouttamaan käyttäjät mukaan kehitystyöhön ja näin varmistamaan uuden ratkaisun sopivuus asiakkaalle. Näissä yhteistyömalleissa voi jo varhaisessa vaiheessa syntyä toimiva arvoketju ja verkosto. Uudesta ratkaisusta hyötyvät niin iso brändi, pieni yritys kuin kuluttajakin. Uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden luomisessa arvoketjua ja verkostoja rakennetaan samalla kun luodaan tuotetta ja asiakassuhteita.

Puheenvuoroissa nousi esiin menestymisen avaimena myös yrityksen selkeä näkemys toimintansa tarkoituksesta ja tavoitteesta. Pelkästään mielenkiintoinen ratkaisu ei riitä.
Biotaloudessa toiminnan tarkoitus löytyy usein valitun globaalin haasteen ratkaisemisesta, johon yrityksen tiimi, sijoittajat ja myös asiakkaat sitoutuvat. Paul Gilding, kestävän liiketoiminnan tuntija ja Greenpeacen entinen johtaja, kiteytti konferenssin avauspuheenvuorossaan toiminnan tarkoituksen mieltämisen tärkeyden biotalouden yrityksille: "Companies that are driven by purpose are much stronger in competition than companies that are just offering a solution."

Biotaloudessa on käynnistynyt Tekesin tukemana globaaleihin haasteisiin vastaavia ekosysteemejä, joissa suuret ja pienet yritykset, tutkimuslaitokset ja loppukäyttäjät tekevät yhteistyötä. Ekosysteemien kautta tavoitellaan kilpailuetua ravinnekierron, älykkäiden pakkausten, puukuitutekstiilien ja biomateriaalien nousevilla markkinoilla. Nämä ja muut globaaleihin haasteisiin vastaavat verkostomaiset toimintamallit tulevat olemaan avainasemassa tulevaisuuden biotalousliiketoiminnan kasvussa.

Tuula Savola
Kirjoittaja on Tekesin BioNets-ohjelman päällikkö
Twitter: @tsavola

Lue lisää:

comments powered by Disqus