Uudella sote-palvelujen toimintamallilla miljoonasäästöt Mänttä-Vilppulassa

5.10.2015
Auki olevat virat täyteen, hoitojonot historiaan ja asiakastyytyväisyys paremmaksi entistä pienemmin kustannuksin. Siinä Mänttä-Vilppulan saldo sote-palveluiden ulkoistuksesta ja Pihlajalinnan luotsaaman SYKKI-hankkeen tuotantomallista, jota ollaan monistamassa mm. Pohjanmaalle kuusiokuntiin.

Pitkät jonotusajat, vaikeasti täytettävät lääkärinvirat, tiukentuva talous ja hiljalleen heikentyvä palvelutaso ovat yhtälö, joka on viime vuosina tullut tutuksi monella paikkakunnalla.

Vaihtoehtona on useimmiten palvelujen ulkoistus, ja tälle tielle lähdettiin vuonna 2012 myös Mänttä-Vilppulassa. Samalla käynnistettiin palveluntuottajaksi valikoituneen Pihlajalinna Oy:n yhteinen SYKKI-hanke (Suomalaisen sosiaali- ja terveyspalveluyrityksen kasvu- ja kansainvälistyminen), jossa toimintamallin kokonaistaloudellisesta vaikuttavuutta lähti tutkimaan THL.

Tekesin rahoittaman hankkeen tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka varmistaa sote-palvelut hallituin kustannuksin sekä rakentaa läpinäkyvän ja hallitun konseptin palvelujärjestelmän haltuunottoon.

Tärkeä elementti oli myös tutkimusyhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen CHESS-yksikön kanssa. Sen tehtävänä oli vertailla, miten mittava ulkoistus vaikutti sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksiin, palvelujen laatuun ja saatavuuteen sekä erikoissairaanhoitoon verrattuna 16 muuhun kuntaan.

Asiakkaat etusijalle

Tulokset olivat yllätys jopa Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirenille. Nettomenot putosivat heti ensimmäisenä vuonna yli kahdeksan prosenttia, vaikka samaan aikaan palkattiin lisää henkilöstöä.

Wirenin mukaan tärkeimmät uudistukset liittyivät johtamiseen ja toimintatapoihin, joissa korostuivat asiakasnäkökulma ja matalan kynnyksen periaate.

"Säästöt syntyvät siitä, että asiakkaat eivät jonota eri palveluihin ja järjestelmä on joustava. Myös johtamiseen on panostettu", hän tiivistää.

Laitoshoitoa on korvattu kevyemmillä palvelumuodoilla. Samalla on panostettu henkilöstön osaamiseen. Esimerkiksi geriatrista osaamista on lisätty merkittävästi.

Asiakaspalveluissa toimivat henkilöt voivat tehdä päteviä arviointeja ja päätöksiä, mikä on nopeuttanut palvelua. Myös saman vaivan tai sairausloman jatkamisen takia tehdyt uusintakäynnit ovat vähentyneet selvästi.

"Keräämme toiminnasta jatkuvasti tietoa johtamisen tueksi. Myös kuntatilaaja voi seurata kuluja ja kustannuksia aiempaa nopeammin ja läpinäkyvämmin", Wiren toteaa.

Seuraavaksi kuusiokuntiin

Kehitystyö Mänttä-Vilppulassa jatkuu erikoissairaanhoidon ja ikäihmisten palveluketjun parissa. Myös Pohjanmaan kuusiokunnat siirtyvät ensi vuoden alussa Pihlajalinnan toimintamalliin.

"Kiinnostusta on monella suunnalla, sillä kumppanuusmallista hyötyvät potilaan lisäksi myös kunta ja yritys. Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin aina yhteiset tavoitteet ja laatukriteerit", Wiren painottaa.

Tutkimuksessa keskitytään nyt pidemmän aikavälin kustannusseurantaan. Myös palveluiden laatu nousee yhdeksi tarkkailukohteeksi.

Wirenin mukaan Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma on ollut heille alusta lähtien tärkeä.

"Hanke on mahdollistanut sisäisen painotuksen, rahallisen panostuksen ja kumppanuuksien rakentamisen. Siihen eivät nopeassa kasvussa olevan yrityksen omat voimavarat yksin riitä. Myös tutkimusyhteistyö on ollut tärkeää ja opettavaista. On vaikea löytää osaajia, jotka tuntevat nykyjärjestelmät, oivaltavat innovaatioiden mahdollisuudet ja huomioivat riskitekijät", Wiren luettelee.

Lisätietoja

Mikko Wiren, toimitusjohtaja
Pihlajalinna Oyj
Puh. 050 322 097
mikko.wiren (at) pihlajalinna.fi


Teksti: Recommended Finland

Pia Mörk
comments powered by Disqus