Helsingin urologinen biopankki avaa näytekokoelmansa käyttäjille

Urologisen biopankin perustaminen Suomen molekyylilääketieteen instituuttiin (FIMM) on saavuttanut tärkeän välietapin. Näytteidenkeruujärjestelmä on luotu, ja näytemäärät ovat lähteneet odotusten mukaiseen kasvuun. Aineistojen käyttö syöpähoitojen kehittämiseen voi alkaa.

Urologisten syöpien hoito on parantunut viime vuosikymmeninä huimasti, mutta haasteena on edelleen esimerkiksi taudin kulun ennustaminen yksittäisen potilaan kohdalla. Eteenpäin päästään ainoastaan pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön avulla.

Vuonna 2011 saatu Tekes-rahoitus mahdollisti biopankki-idean toteuttamisen.

"Helsingin urologinen biopankki -hankkeen tavoitteena on kerätä korkealaatuisia biologisia näytteitä ja tarjota niitä tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin – sekä näin vauhdittaa syöpähoitojen, -diagnostiikan ja -lääkkeiden kehittämistä", kertoo hankkeen varajohtaja, kehittämispäällikkö, FT Kimmo Pitkänen FIMMistä.

"Tavoitteen saavuttamisen kannalta on oleellista, että kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada näytteitä käyttöönsä. Niinpä olemme luomassa järjestelmää, jossa akateemiset tutkijat ja yritykset pääsevät hyödyntämään aineistoja samalta viivalta, samojen pelisääntöjen mukaan."

Näytemäärät hyvässä kasvussa

Biopankkiin kerätään kudos-, veri-, DNA- ja virtsanäytteitä sekä kliinisiä tietoja potilailta, jotka sairastavat eturauhassyöpää, kivessyöpää, virtsarakon syöpää, munuaissyöpää, muuta urologista syöpää tai eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua. Näytekeräys perustuu potilaan suostumukseen.

Ensimmäisenä, haastavana tehtävänä on ollut näytteenkeruujärjestelmän rakentaminen yhteistyössä HUSLABin laboratorioiden ja Peijaksen sairaalan kanssa, toteaa projektikoordinaattori Tiina Vesterinen FIMMistä.

"Veri- ja virtsanäytteiden otto on jo saatu osaksi HUSLABin normaalia näytteenottotoimintaa. Näytteitä pyritään keräämään diagnoosihetkellä ja joka kerta, kun potilas tulee sairaalaan seurantakäynnille. FIMMissä näytteet jaetaan pienempiin eriin ja säilytetään -180 asteen lämpötilassa nestetypen kaasufaasissa."

Tärkeää on ollut tiiviin yhteyden rakentaminen Peijaksen sairaalaan, jossa kaikki HUS:n urologiset syöpäleikkaukset tehdään.

"Kudosnäytekeräyksen osalta olemme saaneet luotua katkeamattoman ketjun leikkaussalista näytteen jäädyttämiseen – se tapahtuu jo keskimäärin 25 minuutin kuluessa näytteenotosta. Tutkimushoitajamme huolehtivat kudosnäytteiden käsittelystä ja kuljettamisesta FIMMiin, mutta yhteistyö Peijaksen klinikan henkilökunnan kanssa on keskeisessä asemassa", Vesterinen kuvailee.

Suostumus näytekeräykseen on saatu lähes kaikilta klinikan potilailta, joilta sitä on pyydetty. Kudosnäytteitä on tähän mennessä luovuttanut noin 170 potilasta ja suostumuksensa näytekeräykseen on antanut yli 500 potilasta.

Tekes-hankkeessa kehitetään myös kudosnäytteiden analysointiin ja lääkevasteiden mittaamiseen liittyvää teknologiaa.

Monia uusia mahdollisuuksia kudosnäytteiden analysointiin tuovat FIMMin tutkimusjohtaja Johan Lundinin kehittämät webmikroskopiapalvelut.

Aineistot tehokkaaseen käyttöön

Urologiseen biopankkiin kerättävät näytteet ja kliiniset tiedot omistaa HYKSin Urologian klinikka. Niiden käytöstä päättää hallintaryhmä, jossa ovat edustettuina Urologian klinikka, HUSLAB ja FIMM.

Kimmo Pitkänen kertoo, että biopankkipalvelujen käyttösäännöt ja näytteiden luovutusprosessin kuvaus ovat lähes valmiit ja ne julkaistaan hankkeen nettisivuilla muutaman viikon kuluessa. Sen jälkeen aineistoja aletaan tarjota käyttöön.

"Aineistoja voidaan luovuttaa, kunhan tutkimussuunnitelmalla on suomalaisen eettisen toimikunnan puolto, suunnitelma täyttää tietyt tieteelliset vaatimukset sekä sisältää ajatuksen, kuinka tulokset saadaan terveydenhoidon käyttöön. Tavoitteena on, että hakija saisi ulkopuoliseen asiantuntija-arviointiin pohjautuvan päätöksen muutaman viikon sisällä hakemuksen lähettämisestä."

Tietoa urologisen biopankin toimintatavoistasta ja näytekeräysmenetelmistä levitetään myös muille biopankkitoimijoille. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on toimintatapojen yhdenmukaistaminen. Hanke on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

Osaksi terveydenhuollon arkea

Biopankkitoiminnan kehittäminen lähtee Suomessa laajemminkin käyntiin, sillä biopankkilaki tulee voimaan syyskuussa 2013.

Ensimmäinen biopankkilain periaatteiden mukaan toteutettu hanke on kansallinen hematologian biopankki (Finnish Hematology Registry and Biobank, FHRB), jossa FIMM niin ikään huolehtii näytteiden säilytyksestä ja hallinnasta.

"Myös urologisen biopankin toimintaa olemme rakentaneet hallituksen esityksen perusteella, joten kovin paljon ei puutu uuden lain tarkoittamasta biopankista. Mutta rekisteröidymmekö sellaiseksi vai emme, se on vielä auki", Pitkänen sanoo ja jatkaa:

"Tärkeintä on tuottaa hyötyä tuleville ja jopa nykyisille potilaille. Toivommekin, että toimintamme tulee aikanaan osaksi sairaanhoitopiirin rutiinia ja antaa esimerkkiä ja inspiraatiota myös muiden hankkeiden suunnitteluun. Mielellämme jaamme kokemuksia."

Lopuksi Pitkänen muistuttaa biopankkitoiminnan luonteesta ja kehittämistarpeista.

"Näyte on luomu tapa säilöä biologista tietoa mutta heti, kun näytteille tehdään jotain, informaatio muuttuu sähköiseksi – biopankeista tulee biotietopankkeja. Tämä tarkoittaa, että toimintatapojen ja tietojärjestelmien kehittämisen kuuluu kulkea käsi kädessä."

Lisätietoja

Kimmo Pitkänen
Kehittämispäällikkö, HUB-hankkeen varajohtaja
kimmo.pitkanen (at) fimm.fi
puh. 050 415 0320

Tiina Vesterinen
Projektikoordinaattori
tiina.vesterinen (at) fimm.fi
puh. 050 415 5553

www.hubbiobank.fi
www.fimm.fi

Teksti Paula Böhling
Kuva: FIMM

 

comments powered by Disqus