Beneq: Pinnoitevalmistaja valmiina kasvuun

Vantaalainen Beneq on kehittänyt menetelmiä, joilla voidaan kasvattaa aurinkokennojen hyötysuhdetta. Nanoteknologiaan perustuvilla pinnoitteilla on kysyntää etenkin Kiinassa.

Aurinkoenergian näkymät ovat taantuman jälkeen valoisammat. Aurinkopaneelien valmistusketjuun investoidaan ja etenkin Kiinassa rahahanat ovat taas avautumassa. Tilanne on herkullinen pinnoiteteknologiaan erikoistuneelle Beneqille, jonka innovaatiot ovat juuri tulossa teollisen mittakaavan tuotantoon.

”Taivas näyttää nyt pilvettömämmältä kuin pariin vuoteen. Uskon, että investointihalukkuus aurinkoenergiaan tuo meille kaivattua kasvua”, sanoo Beneqin perustajiin kuuluva laiteliiketoiminnan johtaja Tommi Vainio.

Beneq teki Kiinaan vuonna 2011 historiansa suurimman kaupan ja viimevuotisesta 18 miljoonan euron liikevaihdostakin noin puolet tuli Kiinasta. Tommi Vainion mukaan trendi jatkuu samanlaisena, sillä useimmat Beneqin potentiaalisista asiakkaista sijaitsevat Aasiassa.

Beneq perustettiin vuonna 2005, jolloin se lähti kehittämään ja tarjoamaan markkinoille nanoteknologiaan perustuvia tarkkuuspinnoitusmenetelmiä ja -koneita sekä niihin liittyvää palvelua.

”Näimme tarpeita, joita perinteiset pinnoitteet eivät pystyneet täyttämään. Uskoimme, että pystymme teknologiallamme tarjoamaan paremman sähkönjohtavuuden ja huippuläpinäkyvyyden, mutta paljon pienemmillä kustannuksilla.”

Nyt 140 henkilöä työllistävän Beneqin teknologialla voidaan valmistaa kestäviä, sähköä hyvin johtavia sekä kaasuja ja nesteitä läpäisemättömiä pinnoitteita. Pinnoitteita käytetään mm. erityyppisiin aurinkokennoihin sekä OLED-näyttöihin ja -valaisimiin.

Yhteistyöllä näkemystä

Valtaosa aurinkokennoista valmistetaan kiteisestä piistä. Niiden pinnoitteissa voidaan käyttää Beneqin kaupallistamaa atomikerroskasvatusta eli ALD-teknologiaa (atomic layer deposition).

”Olemme kehittäneet ns. taustapassivointimenetelmää, jolla pysytään parantamaan kiteiseen piihin perustuvien aurinkokennojen hyötysuhdetta kilpailukykyisellä tavalla. Aiemmin sitä ei ole viety laajaan teolliseen mittakaavaan”, Tommi Vainio kertoo.

Aktiivista osallistuminen Tekesin ohjelmiin on tukenut yhtiön määrätietoista kehitystoimintaa. Toiminnalliset materiaalit -ohjelman hankkeessaan Beneq on äskettäin kehittänyt ainutlaatuisen jatkuvatoimisen ALD-laitteiston. Pohjatyö on tehty aiemmin yhdessä yliopistoryhmien kanssa. Uudella menetelmällä ohuet suojapinnoitteet voidaan valmistaa kustannus- ja energiatehokkaalla tavalla, rullalta rullalle. Menetelmä tuo merkittäviä etuja paitsi aurinkokennoihin, myös joustavaan elektronikkaan ja OLEDeihin. Ensimmäinen teollinen laite on jo toimitettu Mikkeliin professori David Cameronin vetämään Astral-laboratorioon teollisuuden sovelluksiin tähtäävään kehitystoimintaan ja pilotointiin.

Tekes on ollut mukana ALD-teknologian kehittämisessä rahoittamalla  sekä Beneqin omaa hanketta että Aalto-yliopiston koordinoimaa julkista hanketta. Edelleen jatkuvassa julkisessa hankkeessa on mukana yliopistoja ja yrityksiä aurinkoenergian koko arvoketjusta.

”Ilman tällaisia hankkeita olisi vaikeampaa lähteä tekemään kehitystyötä. Hankkeessa pääsee tekemään yhteistyötä alan osaajien kanssa helpommin kuin suorassa asiakaskontaktissa. Niin saa myös neutraalimpaa näkemystä esimerkiksi aurinkokennojen hyötysuhteen mittauksesta.”

Tekesillä ratkaiseva rooli

Kiteisen piin lisäksi aurinkokennoja valmistetaan amorfisesta piistä.  Amorfinen tarkoittaa aineen kiinteää olomuotoa, jossa aineen rakenneyksiköillä ei ole tarkkaa järjestystä kuten kiteisessä muodossa. Beneqin kehittämällä aerosolimenetelmällä näihin kennoihin voidaan tehdä läpinäkyvä sähköä johtava TCO-pinnoite (transparent conductive oxide). Näin kennon hyötysuhdetta saadaan kasvatettua ja loppukäyttäjä saa aurinkokennon pinta-alalta enemmän sähkötehoa.

Aerosolimenetelmän tuotekehitys lähti liikkeelle Tekesin tukemana vuonna 2006. Beneqissä oli tutkittu asiaa pienessä mittakaavassa ja nyt innovaatiota lähdettiin viemään kohti teollista mittakaavaa. Kehitystyötä tehtiin aluksi FinNano-ohjelman tutkimushankkeessa ja se skaalattiin teolliseksi prosessiksi Toiminnalliset materiaalit -ohjelman hankkeessa vuonna 2011, mikä johti edellä mainittuun isoon kauppaan.

”Tekesin rahoitus alkuvaiheessa oli ratkaiseva. Tekesin tukemana saatoimme pystyttää oman tutkimusympäristön tiloihimme Vantaalle. Ilman sitä touhu olisi loppunut lyhyeen”, Tommi Vainio arvioi.

Aerosolimenetelmässä Beneqin ensimmäinen teollinen kumppani oli maailman suurin lasinvalmistaja Asahi. Sittemmin yhtiö on aloittanut yhteistyön suomalaisen Glastonin kanssa. Yhteistyössä kehitetyllä laitteistolla valmistetaan ja pinnoitetaan aurinkokennojen suojalaseja.

”Aika, jolloin meidän teknologiaamme hyödyntäviä aurinkopaneeleita voidaan käyttää myös suomalaisilla katoilla, voi olla hyvinkin lähellä.”

Oikeudet omissa käsissä

Beneq suunnittelee ja myy pinnoituslaitteistoja, joten se kuuluu periaatteessa ”konepajateollisuuteen”. Yhtiö ei tosin itse valmista koneita, vaan on ulkoistanut sen kumppaneille. Vainion mukaan Beneqin tärkeintä omaisuutta on omissa käsissä oleva ja hyvin suojattu teknologia.

”Meillä on yli sata patenttiperhettä, jotka suojaavat menetelmiämme ja sovelluksiamme. Me elämme tai kuolemme immateriaalioikeuksien kautta.”

Vainio kehottaakin kaikkia maailmalle mieliviä kasvuyrityksiä kiinnittämään huomiota IP-asioihin. Jos yrityksellä ei ole omaa suojattua teknologiaa, sen voi olla vaikeaa löytää omaa paikkaansa.

”Viimeiset viisi vuotta olemme laittaneet patentit aina myös Venäjälle, Kiinaan ja joissakin tapauksissa myös Intiaan. Kiinassa lähestytään länsimaista oikeuksien kunnioitusta, vaikka ero onkin vielä jonkinmoinen.”

Lisätietoja

Tommi Vainio
laiteliiketoiminnan johtaja
Beneq
puh. 040 570 7502
tommi.vainio(at)beneq.com
www.beneq.com

Teksti: Pohjoisranta Burson-Marsteller
Kuva: Beneq