Innovaatiotutkimus

Aineettoman pääoman piilevät mahdollisuudet

Aineettoman pääoman arvonluonti, kierrätys ja kaappaus globaalitaloudessa – osio A
Etlatieto: Martti Kullvik

Hankkeessa tutkitaan aineetonta pääomaa kahdesta näkökulmasta. A-osiossa selvitetään, mitä tapahtuu yrityksen epäonnistuessa sen aineettomalle pääomalle ja voidaanko sitä uudelleen käyttää. Hankkeen B-osiossa selvitetään, missä määrin politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa kansainvälistyneiden yritysten päätöksiin sijoittaa aineetonta omaisuutta eri maihin. Lisäksi tuotetaan täysin uutta tietoa siitä, missä määrin suomalaisyritysten aineeton omaisuus sijaitsee Suomessa vs. muissa maissa. Hankkeessa käytetään sekä tilastollisia että laadullisia aineistoja ja menetelmiä. Hankkeessa tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

Potilaat, liiketoiminta ja politiikka – biopankkien ja terveystietokantojen hyödyntäminen yritystoiminnassa
Helsingin yliopisto: Arto Tupasela

Tutkimuksessa tarkastellaan niitä hallinnollisia haasteita, joita liittyy biopankeissa ja terveystietokannoissa olevien aineettomien resurssien tehokkaaseen käyttöön ja hyödyntämiseen yritystoiminnassa. Tutkimuksen kolme osaa koostuvat 1) näytekokoelmien ja potilastietojen keräyksestä, säilytyksestä, käytöstä ja kaupallistamisen hallintotapojen sekä osallistuttamisstrategioiden vertailusta Suomessa, Englannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Islannissa, sekä ylikansallisissa toimijoissa, 2) selvityksestä tutkimuspotilaiden osallistuttamisen merkityksestä aineettoman pääoman tehokkaammassa hyödyntämisessä 3) identifioida ne kriittiset elementit tutkimuspotilas-valtio-yritys akselilla jotka vaikuttavat merkittävästi tämän alan kestävään kasvuun Suomessa.

Intellektuaalinen pääoman inklusiiviseen käyttöön
Tampereen yliopisto: Mika Raunio

Intellektuaalisen pääoman moninaisuus hyödyttää innovaatioympäristöjä niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa tähän moninaisuuteen liittyy erityisesti korkeasti koulutettujen ja osaavien maahanmuuttajien parempi hyödyntäminen innovaatiotoiminnassa. Aiheesta ei ole Suomessa suoranaisesti tutkimuksia, mutta maahanmuuttajien roolista yleensä työelämässä tehty tutkimus antaa olettaa, että tässä suhteessa olisi paljon tehtävissä. Millaiset yhteisöt ja mukaan ottavat käytännöt avaavat (tai estävät)ulkomaalaisille pääsyn suomalaiseen innovaatiotoimintaan? Tutkimuksen päätehtävä on lisätä tietoa ulkomaalaisen inhimillisen pääoman käytöstä ja roolista Suomen innovaatiojärjestelmässä innovaatiopolitiikan ja innovaatiojohtamisen tietotarpeisiin. Tutkimus tuottaa tietoa sekä ilmiön laajuudesta ja merkityksestä että kehitysmahdollisuuksista. Tutkimus toteutetaan hyödyntämällä sekä määrällisiä että laadullisia aineistoja ja analyysivälineistöä. Haastatteluja tehdään yhteensä 40-55 sekä Suomessa että ulkomailla (Ruotsi, Kanada) ja erilaisten innovaatioyhteisöjen kautta kerätään noin 250 vastausta käsittävä survey-aineisto tilastollisen analyysin pohjaksi. Esimerkkejä tällaisista yhteisöistä ovat Meego Network, Aaltoes, New Factory jne.

Julkaisuja:

Yhteiskunnallinen yrittäjyys innovatiivisessa arvonluonnissa
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun yliopisto: Helinä Melkas

Yhteiskunnallisissa yrityksissä piilee suuri potentiaali innovaatioina, innovaattoreina ja työnantajina. Nykyinen näkemys niistä on liian kapea; ei ole kyse esimerkiksi vain syrjäytyneiden ihmisten työllistämisestä. Nämä yritykset ovat keskeisiä aineettoman pääoman kannalta (esim. inhimillinen ja sosiaalinen pääoma). Suomessa tällaisia yrityksiä on tutkittu melko vähän, mutta EU:n ja globaalilla tasolla kiinnostus niitä kohtaan kasvaa nopeasti. Tämä teoreettinen ja empiirinen tutkimus määrittelee käsitteitä, toimia ja mittareita sekä tunnistaa hyviä politiikkakäytäntöjä ja -vaihtoehtoja. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edellytyksiä tarkastellaan erilaisista näkökulmista: innovaatio (sosiaalinen innovaatio, innovaatiojärjestelmät), yrittäjyys, lainsäädäntö ja työelämä. Tutkimusta tehdään kansainvälisellä (maiden väliset vertailut) ja kansallisella tasolla, alueiden ja yhteisöjen 'meso-tasolla' sekä case-yritysten ja niiden henkilöstön mikrotasolla. Projektin teoreettiset ja käytännölliset tavoitteet ovat (1) ymmärtää paremmin niitä olosuhteita, joissa yhteiskunnallinen yrittäjyys voi edesauttaa vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla yhteiskunnallisten haasteiden kestävään ratkaisemiseen, (2) tarjota osallistavan innovoinnin tukea yhteiskunnallisille yrityksille erityisesti yksityisellä ja kolmannella sektorilla perustamis- tai myöhemmissä vaiheissa sekä (3) hyödyttää sellaisten politiikkojen suunnittelua, joilla tuetaan yhteiskunnallisissa yrityksissä ja niiden henkilöstössä piilevän, kokonaan tai osaksi käyttämättä jäävän aineettoman pääoman kehittämistä ja hyödyntämistä.