Innovaatiotutkimus

Aineettoman arvonluonnin ajurit ja indikaattorit

Aineeton pääoma ja arvonluonti
Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Aino Kianto

Tietoyhteiskunnan kehityksen myötä aineettomat tekijät ovat tulleet pääasialliseksi arvon luonnin lähteeksi. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan Suomessa on paljon potentiaalia liittyen tietopääomaan, mutta suomalaisilla organisaatioilla näyttää olevan vaikeuksia hyödyntää tämä potentiaali täysimääräisesti. Tämän projektin tarkoituksena on auttaa suomalaisia organisaatioita tietopääoman hyödyntämiseen liittyvien kyvykkyyksien kehittämisessä. Tämä tapahtuu tuomalla näitä esille ja konkreettisesti mittaamalla niihin liittyviä menestystekijöitä. Projektin painopiste on tietopääoman analysoinnissa eli siinä mitkä tietopääoman kategoriat ja tiedon johtamisen käytännöt toimivat parhaiten arvon luonnissa. Lisäksi projektissa vertaillaan Suomen tilannetta kansainvälisesti näiden seikkojen osalta. Tämä tehdään yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa eri maista kerättävään laajaan aineistoon perustuen, jossa tarkoituksena on tunnistaa keskeisimmät kansalliset vahvuudet ja heikkoudet. Projektin tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten kykyä johtaa tietopääomaansa tuottamaan yhä paremmin taloudellista arvoa, kasvua, innovaatioita ja hyvinvointia.

Julkaisuja:

Policy Brief 8/2013: Tietopääoman nykytila suomalaisissa yrityksissä (pdf)

Suhdepääoman mittari kasvuyrityksille
VTT, Tampereen yliopisto: Kaisa Still

Mihin perustui 12-henkisen tiimin kehittämästä Instagram-palvelusta Facebookin maksama huikea 1 miljardin hinta – ja miksi hinta lopulta oli ainakin osin "ilmaa"? On selvää ettei yrityksen kilpailuvoima ja arvo enää perustu yrityksen sisäisiin aineellisiin resursseihin. Vähintäänkin yhtä tärkeitä ovat yhteydet yritysten, niitä kehittävien yksilöiden, rahoittajien sekä nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden välillä. Me näemme että suhdepääoma on sidottu toimijoiden sosiaalisiin verkostoihin ja ehdotamme siksi uusien datalähtöisten välineiden ja menetelmien kehittämistä suhdepääoman mittaamiseen ja mittaustulosten visuaaliseen esittämiseen. Visualisointien rooli on keskeinen kun tavoitellaan jaettua ymmärrystä eri sidosryhmien välillä. Tapaus- ja toimintatutkimukseen sekä yhteiskehittelyyn perustuva lähestymistapamme mahdollistaa tutkimus-,innovaatiopolitiikka- ja yritystoimijoiden vuoropuhelun aihepiirin tärkeimpien kysymysten muodostamiseksi. Hanke tuottaa datalähtöisiä suhdepääomamittareita, prosesseja ja välineketjuja niiden toteuttamiseen ja hyödyntämiseen innovatiivisten kasvuyritysten ja niitä tukevan suomalaisen ekosysteemin eri toimijoiden vaatimukset huomioiden.

Julkaisuja

Huhtamäki, J., Luotonen, V., Kairamo, V., Still, K., & Russell, M. G. (2013). Process for Measuring and Visualizing an Open Innovation Platform: Case Demola. In 17th International Academic MindTrek Conference 2013: "Making Sense of Converging Media", October 1-3, Tampere, Finland. ACM.

Jussila, J., Huhtamäki, J., Kärkkäinen, H., & Still, K. (2013). Information visualization of Twitter data for co-organizing conferences. In 17th International Academic MindTrek Conference 2013: "Making Sense of Converging Media", October 1-3, Tampere, Finland (pp. 139–145). ACM.

Salonen, J., Huhtamäki, J., & Nykänen, O. (2013). Challenges in Heterogeneous Web Data Analytics – Case Finnish Growth Companies in Social Media. In 17th International Academic MindTrek Conference 2013: "Making Sense of Converging Media", October 1-3, Tampere, Finland (pp. 131–138). ACM.

Still, K., & Huhtamäki, J. (2013). Understanding the wealth-creating potential of relationships: beyond the pretty pictures on "fluff" of the internet. Kredible.net: Reputation, Trust and Authority Workshop at Stanford University, California, USA.

Still, K., Huhtamäki, J., Russell, M. G., Basole, R. C., Salonen, J., & Rubens, N. (2013). Networks of innovation relationships: multiscopic views on Finland. In Proceedings of the XXIV ISPIM Conference – Innovating in Global Markets: Challenges for Sustainable Growth, 16-19 June 2013, Helsinki, Finland (p. 15).

Aineeton pääoma – osaamisen ja lisäarvon tukeminen Euroopassa
Vaasan yliopisto: Hannu Piekkola

INNOEUROPE on kattava arviointi aineettomista investoinneista Suomessa ja Euroopassa. Aineettomien investointien laskelmia käytetään selittämään innovatiivista kasvua ja lisäarvoa etsintä- ja kokemushyödykkeissä ja miten innovatiivisia ideoita suojataan patenttien avulla. Aineettoman pääoman leviäminen oletetaan tärkeäksi yrityksille ja Euroopan alueille. Aineeton pääoma mitataan yrityksen tasolla käyttäen kustannuksiin perustuvia lähestymistapoja, jotka ovat yhteensopivia kansantalouden tilinpidon kanssa ja tuottavuusvaikutuksiin perustuvilla arvioilla ja tuottoperusteisella menetelmällä, jossa voidaan myös arvioida miten yrityskoulutus ja organisaatiokäytännöt vaikuttavat aineettomiin investointeihin ja asiakaspääomaan.

Julkaisuja:

Piekkola, H ja Åkerholm, J. (2013) Tuottavuuden kehitysnäkymät ja aineettomat investoinnit – onko meillä mittausongelma?

Suhde- ja sosiaalinen pääoma
VTT: Juha Oksanen

Tässä tutkimushakemuksessa aineeton pääoma nähdään nimenomaan suhdepääomana ja kyvykkyyksinä. Hakemus tarkastelee tietynlaisen innovaation aineettomaan pääomaan liittyvän panospuolen, kuten suhdepääoman, vaikutusta tuotospuolen aineettoman pääoman, kuten muutoskyvykkyyden, muotoutumiseen. Lähestymme näitä organisaatioiden välisen makrokulttuurin näkökulmasta, joka avaa uusia ulottuvuuksia innovaatiopolitiikan tutkimiseen. Makrokulttuurilla tarkoitetaan "organisaatiosidonnaisia uskomuksia, jotka ovat jaettuja ylimmän johdon kesken eri organisaatioissa". Suhde- ja sosiaalisenpääoman muovaamat makrokulttuurit vaikuttavat tulevaan strategiseen ja teknologiseen yhtenäisyyteen mutta samalla ne voivat rajoittaa innovatiivisuutta estämällä muutos- ja innovaatiokyvykkyyksien muotoutumista, ja täten johtaen epäonnistumiseen uudistumisessa. Tutkimme erilaisten aineettomien pääomien roolia ja talouden riippuvuussuhteita (kuten arvoverkostot tai riskipääoma) sekä hallintamuotoja makrokulttuurien muodostumiseen sekä niiden vaikutuksiin innovaatiojärjestelmässä. Empiirinen tarkastelumme koskee valittuja teollisuudenaloja (esim. energia ja metsä, sekä ICT) kansainvälisessä vertailevassa tutkimusasetelmassa (Suomi, Brasilia ja Etelä-Korea).