Venäjän tuonninkorvausohjelma avaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

18.1.2016
Tuonnin korvaaminen on Venäjän hallituksen kärkihanke, jolla maa pyrkii vähentämään tuontia kehittämällä ja tukemalla kotimaista tuotantoa. Suomalaisille yrityksille ohjelma ja tuotannon lokalisointi Venäjällä voi luoda uusia mahdollisuuksia laite- ja teknologiatoimituksissa.

Venäjä odottaa tuonnin korvaamisesta ratkaisua myös taloutensa rakenteiden uudistamiseen ja teollisuustuotannon monipuolistamiseen. Lisäksi se haluaa löytää uudistuksilla öljyn ja raaka-aineiden rinnalle uusia vientituotteita.

Team Finland Future Watch selvitti näkemyksiä avautuvista mahdollisuuksista sekä olennaisimmat säädökset. Team Finland Future Watch -palvelussa hyödynnetään tietoa, jota Tekes, ulkoministeriö ja Finpro kokoavat ja hankkivat maailmalta. Tekes koordinoi palvelun toteuttamista.

Selvitystä varten Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK haastatteli venäläisiä ja suomalasia yrityksiä, joilta kysyttiin muun muassa arvioita tuonninkorvausohjelman toteutumismahdollisuuksista ja sen vaikutuksista yrityksen toimintaan.

Venäjän teollisuuden modernisointi tarvitsee länsimaista teknologiaa

Selvityksen mukaan Venäjän teollisuuden modernisointi ja tuotannon lokalisointi vaativat tulevaisuudessakin länsimaista teknologiaa. Haastatellut suomalaisyritykset näkevätkin tuonninkorvausohjelmassa haasteita, mutta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Asiantuntijat arvioivat, että tuonninkorvausohjelma keskittyy lähivuosina kansalaisten perustarpeiden tyydyttämiseen, kuten elintarvikkeiden saatavuuteen, budjetin tuloihin vaikuttaviin öljy-, kaasu-, kaivosteollisuuteen sekä tietoturvallisuuteen. Laite- ja teknologiatoimitukset sekä suunnittelu ja koulutus näillä aloilla avaavat mahdollisuuksia suomalasille yrityksille. Suomalaisten yritysten on otettava huomioon EU:n asettamat sanktiot ja niiden yrityksille tuomat velvollisuudet. Pakotteiden soveltamista arvioi ulkoasiainministeriön pakotetiimi.

Julkinen ja yksityinen rahoitus, teknologian saatavuus, puutteet teknillisissä kompetensseissa, heikot talousnäkymät ja epävarmuus ovat tuonninkorvausohjelman suurimpia haasteita. Näkyvissä on merkkejä, että sääntely ja hallinnolliset esteet, kuten tiukemmat standardit tai toisaalta sertifiointihelpotukset tietyille tuoteryhmille, lisääntyvät.

Näkökulmia tuonninkorvausohjelmasta

  • Tuonninkorvausohjelma suosii venäläisiä tuotteita julkisissa hankinnoissa. Ulkomaisten tuotteiden ostamiselle on selviä rajoituksia julkisissa hankinnoissa, esimerkiksi ICT- ja lääketeollisuudessa.
  • Valtion takuut, avustukset, korkotuki, teollisuuskehitysrahaston erikoislainat ja muut tuet.
  • Teollisuuskehitysrahastossa oli varattu Tuonninkorvausprojektien rahoittamiseen 20 miljardia RUB (noin 250 miljoonaa euroa) vuodelle 2015. Kysyntä ylitti tarjonnan yli 20-kertaisesti. Tieto tukitoimenpiteistä on hajanaista ja vain harva yritys on saanut rahoitusta tai muuta tukea ohjelmasta. Yritykset ovat skeptisiä tuonninkorvausohjelman hyödyistä. Yritykset kokevat, että kilpailun keinotekoinen rajoittaminen ei edistä venäläisten tuotteiden kilpailukykyä ja johtaa hintojen nousuun.
  • Valtionyritysten rooli kansantaloudessa on selvästi kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
  • Bisnespiireissä pelätään, että ohjelman vaikutuksesta byrokratia ja sääntely lisääntyvät.
  • Tutkimusten mukaan elintarvikepakotteita tukee edelleen yli 70 % venäläisistä kuluttajista. Tuki on vahvaa, vaikka keskuspankin mukaan naudanlihan tarjonta on supistunut 40 %, tuoreen kalan ja hedelmien tarjonta 15 % ja hedelmien hinnat ovat nousseet 30 %.
  • Suomalais-Venäläisen kauppakamarin syksyllä 2015 teettämän barometrin mukaan vain 18 % kyselyyn vastanneista suomalaisista yrityksistä on ottanut tuonninkorvauspolitiikan huomioon omassa toiminnassaan.
  • Suomalaiset yritykset pitävät tuotannon lokalisointia Venäjälle kiinnostavana vaihtoehtona ruplan devalvaation, laskeneiden työvoimakustannusten ja omien tuotteiden paikallistamisen tuomien kilpailuetujen vuoksi.
  • Team Finland Future Watch -selvitykseen haastatellut yritykset näkevät tuonninkorvausohjelmassa uusia bisnesmahdollisuuksia. Tuotannon lokalisointia jarruttavat kuitenkin teknisen osaamisen puutteet Venäjällä, paikallisen toimitusketjun rakentamisen haasteet ja laadukkaiden raaka-aineiden saatavuus.
  • Venäjän tuonninkorvausohjelma – uhka vai mahdollisuus (slideshare)
  • Video tilaisuudesta

Lisätietoja

Laura Nurmi
Tekes
p. 050 5577 623
laura.nurmi (at) tekes.fi

Maria Hartikainen
Suomalais-Venäläinen kauppakamari – SVKK
p. 010 439 1163 ja 050 555 2983
maria.hartikainen (at) svkk.fi

 

Anne Palkamo
comments powered by Disqus