Vaasan yliopiston hankkeessa tutkitaan tuulivoiman meluvaikutuksia

25.5.2016
Tuulivoimaloiden melusta ja sen vaikutuksista käydään kiihkeää keskustelua. Aiempien tutkimusten perusteella tuulivoimaloiden äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen, mutta yksilölliset erot kokemuksen suhteen ovat suuria.

Tutkijatohtori Petri Välisuo tutkii Vaasan yliopiston energiatekniikan yksikön WindSoMe-hankkeessa tuulivoiman melua mittausasemien, kännykkäsovellukseen ja sääennustusmallin avulla.

– Mittaukset ovat parhaillaan menossa Kirkkokallion tuulipuistossa Honkajoella. Tarkoituksena on selvittää kaikkien mitattavien parametrien riippuvuudet toisistaan. Mittauspisteitä on useissa eri paikoissa eri etäisyyksillä ja lisäksi meillä on tietoa turbiinien tehotasosta, Välisuo sanoo Vox cordis –lehdessä.

Älypuhelinsovelluksella puolestaan saadaan tutkimukseen osallistuvilta asukkailta tietoa siitä, millainen ja kuinka häiritsevä tuulivoimalan ääni kulloinkin on.

Kun vielä säätiedot yhdistetään tuulivoimaloista saatuun mittausdataan ja asukastietoon, saadaan järkälemäinen tietoaineisto, jota analysoimalla voidaan luoda tilastollisia sääntöjä.

Näin selviää esimerkiksi se, että onko melu asukkaista häiritsevämpää tiettyjen sääolosuhteiden vallitessa.

– Automaattiset mittausasemat, asukaspalaute ja säätiedot muodostavat usean teratavun tietokannan, josta tarpeellinen tieto etsitään big data -menetelmiä käyttäen, Välisuo kertoo.

Välisuo kertoo, että mittausvaihe kestää 12 kuukautta ja päättyy ensi vuoden alkupuolella. Dataa analysoidaan koko ajan. Loppuraportti valmistuu ensi vuonna, mutta osatuloksia voidaan saada jo kuluvan vuoden aikana.

Meluvaikutukset este hyväksyttävyydelle

Meluvaikutuksia pidetään tämän hetken suurimpana esteenä tuulivoiman hyväksyttävyydelle ja lisärakentamiselle. Tutkimuksesta voikin Välisuon mukaan olla hyötyä niin tuulivoimateollisuudelle, julkishallinnolle kuin asukkaille. Tutkimuksesta selviää, miten ääni syntyy erilaisissa sääolosuhteissa ja miten se etenee ja kuinka häiritseväksi se koetaan. Tuulivoimayhtiöt voivat tulosten avulla paremmin suunnitella voimaloiden sijaintia ja käyttöä, ja esimerkiksi ministeriö voi hyödyntää tuloksia tuulivoimarakentamisen sääntelyssä tulevaisuudessa. Kansalaiset puolestaan saavat huhujen sijaan tutkittua tietoa, joka voi vähentää meluun liittyvää epävarmuutta.

Välisuo myöntää, että tutkijalta vaaditaan rohkeutta tarttua kiisteltyyn aiheeseen. Pääosin Välisuon tutkimuksen tuloksia odotetaan kentällä innokkaasti, mutta toisenlaisiakin mielipiteitä on esitetty.

– Minua on neuvottu käyttämään ”ne melulaskelmat takansytykkeenä”, Välisuo kertoo.

Ärhäköiden kansalaisaktivistien lisäksi myös osa tuulivoimateollisuudesta on ollut varovainen suhtautumisessaan tutkimushankkeeseen.

– Uskaltaako tutkijoita päästää mittaamaan ja mitä tutkimusta tässä oikein tehdään, Välisuo siteeraa.

WindSoMe-hanke on Tekesin INKA-ohjelman rahoittama. Novia, VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ovat hankkeen yhteistyökumppaneita. Lisäksi mukana on yrityksiä: Nordex, Taaleritehdas, CleanHUB, VindIn, EPV Tuulivoima ja National Instruments.

Vaasan yliopisto on mukana myös juuri käynnistyneessä Wind Center of Excellence (WindCoE) -hankkeessa, joka on saanut rahoitusta Botnia-Atlantica-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on muodostaa osaamiskeskus, joka pystyy tutkimaan tuulienergiaan liittyviä kysymyksiä laajasti ja hakemaan rahoitusta yhdessä.

Lue lisää Vox cordis -lehdestä, jossa on haastateltu myös Suomen tuulivoimayhdistys ry:n toiminnanjohtajaa Anni Mikkosta sekä Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtajaa Kalevi Nikulaa.

Lähde: Vaasan yliopisto

Eero Lukin