Tutkimus: Sote-asiakkaiden valinnanvapauden kehittäminen vie useita vuosia

5.7.2016
Tekesin rahoittama tutkimus on selvittänyt laajasti sote-asiakkaiden valinnanvapauden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Raportissa esitetään suosituksia, joita tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä. Näitä ovat esimerkiksi valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tai palvelukokonaisuuksien määrittely sekä tuottajille maksettavien korvausten perusteet ja korvauskäytännöt.

Tutkimuksen mukaan sote-asiakkaiden valinnanvapaus toteutuu Suomessa vielä heikosti, vaikka jo nykylainsäädäntö tarjoaa laajat valinnan mahdollisuudet.  Osasyynä ovat vaihtelevat tulkinnat lainsäädännöstä. Sillä näyttää olevan yhteys hajanaiseen kuntakenttään, kuntien itsehallintoon ja heikkoon valtion ohjaukseen. Valinnanvapauden nykyiseen toteuttamiseen liittyviä ongelmia voidaan vähentää, jos sote-palvelut järjestetään 18 maakunnassa ja jos valtion ohjausta tehostetaan.

Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja ajatushautomo Demos Helsingin yhteistyönä tekemästä tutkimuksesta, jossa on laajasti selvitetty valinnanvapauden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tutkimushankkeen pääasiallinen rahoittaja on ollut Tekes.

Vaarana tuottajakentän pirstaloituminen

Valinnanvapauden laajentaminen hallituksen linjaamalla tavalla edellyttää mittavaa valmistelutyötä. Englannin ja Ruotsin kokemukset osoittavat, että työ vaatii useita vuosia.

"Tältä osin hallituksen aikataululinjaukset ovat hyvin kunnianhimoisia. Toisaalta jo nykylainsäädännönkin pohjalta valinnanvapautta voitaisiin kehittää pitemmälle. Ensin on kuitenkin selkiytettävä, mitä valinnanvapaudella tavoitellaan. Valinnanvapauden tarkoitus on hämärtynyt, kun keskustelu on painottunut pitkälti yritystoiminnan edellytysten vahvistamiseen", toteaa johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila.

Tuottajakunnan monipuolistuminen on asiakkaan kannalta hyvä asia, koska valinnanvara paranee. "Asiakkaan voi kuitenkin olla todella vaikeaa hahmottaa hänelle sopivinta ratkaisua tai palvelukokonaisuutta julkisten, yksityisten ja järjestöjen tarjonnasta", Junnila jatkaa.

Kansainvälisiä kokemuksia voidaan hyödyntää

"Kansainväliset kokemukset antavat meille paljon arvokasta tietoa. Nyt on tärkeää varmistaa, että jatkossa asiakkailla on valinnoissa tarvittavaa tietoa palvelujen sisällöstä, laadusta ja saatavuudesta. Tarvitaan myös päätöksentekoa tukevia toimintamalleja. Näitä on kehitetty Englannissa sekä asiakkaiden että ammattilaisten tarpeisiin", Junnila toteaa.

Raportissa esitetään suosituksia, joita tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä. Näitä ovat esimerkiksi valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tai palvelukokonaisuuksien määrittely sekä tuottajille maksettavien korvausten perusteet ja korvauskäytännöt. On myös tärkeää ratkaista kansalliseen ohjaukseen liittyviä kysymyksiä sekä kehittää valinnanvapauden toteutumisen seurantatietoja ja palvelujen tuottajien toimintaa kuvaavia vertailutietoja.

Lisätietoja

Junnila, Maijaliisa; Hietapakka, Laura; Whellams, Anne; Jonsson, Pia Maria; Korhonen, Satu; Seppälä, Timo T. Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi - Valinnanvapauden muotoutuminen sote-palveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 11/2016. 261 sivua. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-680-3 (painettu), ISBN 978-952-302-681-0 (verkko).

Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija
THL
Puh. 029 524 7631

Pia Maria Jonsson, yksikön päällikkö
THL
Puh. 029 524 7195

Markku Pekurinen, johtaja
THL
puh. 050 367 0841

etunimi.sukunimi(at)thl.fi

Pia Mörk
comments powered by Disqus