Suomeen luodaan valtamerilaivojen purkuteollisuutta

5.10.2016
Mitä tapahtuu valtamerilaivoille sen jälkeen, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän? Tähän asti laivat on purettu EU:n ulkopuolella esimerkiksi Intiassa tai Bangladeshissa, joissa purkuolosuhteet eivät aina ole kunnossa. Tiukentuvien EU-säännösten myötä EU-maiden lipun alla purjehtineet laivat täytyy purkaa sertifioidusti EU:n alueella. Suurilta valtamerilaivoilta puuttuu kuitenkin purkupaikka.

Turun telakkaTodennäköisesti vuoden 2017 aikana voimaan astuvalla EU:n direktiivillä halutaan varmistaa, että laivat puretaan sekä ympäristön että ihmisten kannalta turvallisella tavalla. Tällä hetkellä missään EU-maassa ei pysyvästi pureta yli 100 metriä pitkiä laivoja. Suomen kilpailuvalttinaon mahdollisuus purkaa suuriakin laivoja ympäristön ja ihmisten kannalta kestävällä tavalla.

Jopa 90 prosenttia laivan materiaalista voidaan kierrättää

Tekesin rahoittamassa Ship Recycling -hankkeessa selvitetään, miten Suomi voisi vastata tähän globaaliin haasteeseen. Mukana projektin konsortiossa ovat Turun Korjaustelakka Oy, Meriaura Oy, Delete Finland Oy ja Pesupalvelu Hans Langh Oy. Ship Recycling -hankkeen tavoitteena on synnyttää Suomeen laivojen purkuteollisuus.

Vuosittain maailmassa puretaan lähes tuhat valtamerialusta. Tuhansia tonneja painavasta laivasta jopa 90 % on laivaterästä ja muuta materiaalia, joka on kierrätyskelpoista. Purettuna aluksen materiaalit ovat jopa miljoonien eurojen arvoisia. Purkuteollisuuden synty loisi Suomeen uusia työpaikkoja ja antaisi työmahdollisuuksia myös alihankintayrityksille. 

Purkamiselle tiukat kriteerit

EU-direktiivi määrittelee, että laivoja saa jatkossa purkaa vain taho, joka on hyväksytty EU:n kierrätystelakkalistaukseen. Lisäksi purkajan täytyy muun muassa olla sertifioitu purkutoimintaa varten.

"Turun Korjaustelakka on Suomen ainoa korjausrakentamiseen erikoistunut telakka, joka on kooltaan riittävän suuri laivojen purkamista varten. Meille mahtuisi purettavaksi jopa 260 metriä pitkiä laivoja. Haemme suomalaisilta viranomaisilta tarvittavia lupia, mikä toivottavasti edesauttaa pääsyä EU:n kierrätys–telakkalistaukseen", sanoo Oskari Kosonen Turun Korjaustelakalta.

Ship Recycling -hankkeessa on parhaillaan käynnissä suunnitteluvaihe. Seuraavaksi hankkeen on tarkoitus edetä demovaiheeseen, jossa puretaan todellinen laiva. Hanke on mukana Tekesin Arktiset Meret -ohjelmassa.

"Arktiset meret -ohjelman tavoitteena on ollut löytää meriklusterille uusia liiketoiminta-avauksia. Ship Recycling -hanke on erinomainen esimerkki alan ympäristölainsäädännön luomista uusista cleantech-liiketoimintamahdollisuuksista. Purku- ja kierrätysosaaminen voi myös vahvistaa kestävän kehityksen mukaista laivanrakennusta", kertoo Tekesin ohjelmapäällikkö Piia Moilanen.

Hallituksen kärkihankerahoitusta pilotti- ja demoprojekteille

Laivojen purkamiseen liittyvää uraauurtavaa suunnittelua on rahoitettu Tekesin kautta hallituksen kärkihankerahoituksesta. Rahoitus on suunnattu pilotti- ja demoprojekteihin bio-, cleantech- ja digiliiketoiminnan toimialoilla. Rahoituksen haku vuodelle 2017 käynnistyy jälleen loka-marraskuussa.

"Vuoden 2016 demorahaa on vielä jäljellä, joten sitä kannattaa hakea pikaisesti. Rahaa on jaossa myös ensi vuonna. Nyt on hyvä hetki aloittaa demoprojektin suunnittelu ja olla yhteydessä Tekesiin", kertoo Tekesin johtava asiantuntija Juha Suuronen.

Lisätiedot

Matti Pettay, puheenjohtaja
matti.pettay(at)evak.fi
puh. 040 715 0764
Evak ry

Juhani Linna, Senior Advisor
j.linna(at)castle.fi
puh. 0400 826 867
Castle Consulting

Piia Moilanen, ohjelmapäällikkö
pia.moilanen(at)tekes.fi
puh. 050 5577 748
Tekes, Arktiset meret -ohjelma:

Juha Suuronen, johtava asiantuntija
juha.suuronen(at)tekes.fi
puh. 029 50 55896
Tekes, Bio-, cleantech- ja digiliiketoiminnan pilottien ja demojen rahoitus

Kuva: Turun Korjaustelakka
Kuvateksti: Turun Korjaustelakka on Suomen ainoa korjausrakentamiseen erikoistunut telakka. Tänne mahtuisi purettavaksi jopa 280 metriä pitkiä laivoja.

Soile Thalén
comments powered by Disqus