Oppia Englannista sote-palvelujen valinnanvapauden kehittämiseen?

1.2.2016
Tekesin rahoittamassa tutkimushankkeessa on valmistunut raportti siitä, miten sote-palvelujen valinnanvapautta on kehitetty Englannissa. Selvityksessä analysoidaan 2000-luvun kehitysprosessia suomalaisen kehitystyön tueksi.

Englannissa valinnanvapauden laajenemisella terveydenhuollossa tavoiteltiin aluksi onnistuneesti hoitoyksiköiden kapasiteetin tehokkaampaa käyttöä ja jonotusaikojen lyhentämistä kiireettömässä sairaalahoidossa. Järjestelmätason toimintaedellytysten kasvaessa valinnanvapautta on lisätty vaiheittain ja tavoitteet ovat kohdentuneet myös laadun, tehokkuuden, tasa-arvoisuuden, asiakaslähtöisyyden ja tuottajien reagointikyvyn lisääntymiseen. Englannista saadut kokemukset ovat Suomen kannalta kiinnostavia erityisesti siksi, että siellä valinnanvapaus on asetettu osaksi julkisen sektorin kehittämiskokonaisuutta, valinnanvapauteen liittyviä oikeuksia on laajennettu asteittain järjestelmätason edellytysten kasvaessa ja oikeudet on pyritty turvaamaan tasapuolisesti koko väestölle.

Englanti on Suomen valinnanvapauskäytäntöjen kehittämisen näkökulmasta kiinnostava tarkastelukohde, sillä maa on läpikäynyt viimeisten hallituskausiensa aikana kaksi merkittävää rakenteellista reformia, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut valinnanvapauden takaaminen tasapuolisesti koko väestölle. Valinnanvapaus näkyy Englannissa sekä lainsäädännössä että organisaatioiden toiminnassa, jotka ohjautuvat nykyisin pitkälti asiakkaiden tarpeista.

Asiakkaat arvostavat, palvelujen tuottajien tietoisuus kasvanut

Vaikka valinnanvapauden vaikutuksia on vaikea irrottaa muista systeemitason muutoksista, selvityksen mukaan se ei ole Englannissa johtanut pelättyjen uhkakuvien tai kielteisten vaikutusten toteutumiseen suhteessa tasa-arvoon, tehokkuuteen tai markkinoiden yleiseen toimivuuteen. Asiakkaat arvostavat valinnanvapauden olemassaoloa, ja tämä on edistänyt valinnanvapauden vakiintumista osaksi nykyjärjestelmää. Julkisten palveluntuottajien osalta merkittävää on se, että he toimivat avoimemmassa palvelujärjestelmässä ja ovat aiempaa tietoisempia palveluiden kustannuksiin, tehokkuuteen, toiminnan tuloksiin sekä asiakaslähtöisyyteen liittyvistä tekijöistä. Merkittävää viimekädessä on kuitenkin se, että asiakkaan valinnanvapauteen ei yksinään luoteta palveluntuottajien toimintaa ohjaavana tai kehittävänä tekijänä.

Suomessa valinnanvapaus on toistaiseksi, kansainväliseen kehitykseen verrattuna, edennyt varovaisin askelin. Vuodesta 2004 kunnat ovat voineet tarjota asiakkaalle mahdollisuuden hoitopaikan valintaan palveluseteliä hyödyntäen. Oikeus koski aluksi joitakin sosiaalihuollon palveluja, mutta vuodesta 2009 kunnat ovat voineet hyödyntää palveluseteliä myös terveyspalveluissa. Vuoden 2014 alusta asiakkailla on ollut mahdollisuus valita kiireettömän hoidon hoitopaikka julkisessa terveydenhuollossa kaikkialta Suomessa. Hallitus on vuoden 2015 hallitusohjelmassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevissa linjauksissaan päättänyt, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä asiakas voi itse valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Jatkossa valinnanvapaus on pääsääntö perustason palveluissa ja se on soveltuvin osin käytössä myös erityistason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lisää tutkimustietoa tarjolla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnisti Tekesin rahoituksella vuoden 2014 alussa yhdessä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa kaksivuotisen tutkimushankkeen valinnanvapaudesta: "Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi – Valinnanvapauden muotoutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa – VALVA". Hankkeessa valinnanvapauden toteutumista tutkitaan yhteiskunnan muutoksessa ja tuotetaan uutta tietoa valinnanvapaudesta palvelujärjestelmäämme muuttavana ilmiönä. Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmaan kuuluneen hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden edistämiseksi ja siihen liittyvien päätösten tukemiseksi Suomessa.

Nyt ilmestyneen tutkimushankkeen työpaperin on kirjoittanut erityisasiantuntija Anne Whellams ja kirjoittamista ovat tukeneet johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila sekä tutkija Laura Hietapakka. Englannin valinnanvapausjärjestelmän kehittämistä raportoidaan myös myöhemmin ilmestyvässä hankkeen tutkimusraportissa.

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelman (2008-2015) rahoituksella on tehty laajasti tutkimusta, jonka tuloksia voi hyödyntää sote-uudistuksessa.
Olkaa hyvä: Tuoreinta tutkimustietoa sote-palvelujen kehittämisen avuksi.

Pia Mörk
comments powered by Disqus