Muutoksen tuulet puhaltavat suomalaisissa kunnissa

24.8.2016
Juuri nyt suomalaisissa kunnissa tapahtuu paljon. Sote-uudistus siirtää ison osan kuntien palveluista maakunnille ja huono taloudellinen tilanne näkyy. Samaan aikaan kunnat luovat nahkojaan uudelleen ja haluavat olla asukkailleen entistä parempia paikkoja elää ja yrittää. Olennaisessa asemassa kaikessa myllerryksessä ovat kunnissa työskentelevät ja heidän esimiehensä. Siksi kunta-alan esimiesten valmiuksia piti lähteä kehittämään. Syntyi “Esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennus” (EKJ), joka on räätälöity suoraan kunta-alalle.

Kunta-alan esimiesten ja keskijohdon johtamisvalmennuksella pyritään vastaamaan valtakunnallisesti murrostilanteeseen, joka määrittelee uudelleen kuntasektoria. Sote-uudistuksen myötä kunnat pääsevät pohtimaan palveluitaan ihan uudesta näkökulmasta. Kuntien vastuulle jää edelleen olennaiset tehtävät kuten kuntien elinvoimaisuuden varmistaminen, elinkeinoelämä sekä sivistys. Minkälaisessa tilanteessa suomalaiset kunnat siis ovat tällä hetkellä? Siitä kertovat muutamat kuntien ja kaupunkien edustajat sekä kunta-alan vaikuttajat.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajana työskennellyt, 1.5.2016 alkaen Kevan toimitusjohtajaksi siirtynyt Timo Kietäväinen on toiminut EKJ-valmennuksen puuhamiehenä ja tarkastellut suomalaista kuntasektoria avainasemasta pitkän aikaa. Kuntien tämänhetkisessä tilanteessa hän haluaa korostaa johtamisen merkitystä.

- Kuntaorganisaatioissa joudutaan varsin usein esimiestehtäviin ilman johtamiskoulutusta tai -kokemusta, jolloin on olennaista, että valmiuksia johtamiseen kehitetään työn ohessa. Isoja haasteita johtajana kuntasektorilla työskentelevä kohtaa juuri nyt, kun kuntien vastuut ja tehtävät muuttuvat ja sen myötä työntekijät tekevät työtä muutostilanteelle ominaisessa epätietoisuudessa. Suunta ei ole ihan selvä - kenellekään. Samaan aikaan kuntien henkilöstö ikääntyy, mikä tuo johtajan työnkuvaan ikäjohtamisen. Toisaalta eläkkeelle poistuvien tilalle palkataan nuoria ihmisiä, joiden vaatimukset esimiestyölle ovat aivan toisenlaiset. Kuntaesimiehen pitää pystyä johtamaan eri-ikäisiä ihmisiä muutoksessa, kiteyttää Kietäväinen.

Palveluja tehdään asukkaille, ei kunnan rakenteille

Kouvolan kaupungin sairaalapalveluiden palvelupäällikkö Lauri Lehdon mielestä kuntien tämän hetken isoin haaste on aidon asiakaslähtöisyyden vieminen osaksi kuntien palveluja ja niiden toteuttamista.

- Yhä edelleen kunnat järjestävät palveluita perinteisten rakenteidensa perusteella. Sen sijaan pitäisi miettiä, mitä kuntalainen, ihminen ja asiakas oikeasti tarvitsee ja miten palvelut integroidaan yhteen. Esimerkiksi terveydenhuollossa olennaista olisi se, että toimintakykyä ylläpitävät ja korjaavat palvelut kulkisivat käsi kädessä, jotta myöhemmin pystyttäisiin välttämään kalliimpien korjaavien terveyspalveluiden käyttö. Kun kuntien eurot vähenee, pitää palveluita miettiä uudelleen. Yhteiset eurot pitää ohjata sinne, missä ne auttavat eniten kuntalaisia. Kuntien tulee pohtia myös kriittisesti, mikä toimija on järkevin palveluntuottaja, nimenomaan kuntalaisen näkökulmasta, Lehto toteaa.

Kevyt kuntaorganisaatio ja joustava tapa johtaa

Pienessä Mäntyharjun kunnassa laitettiin kuntaorganisaatio uusiksi ja ennakoitiin jo sote-uudistuksen myötä tapahtuvia muutoksia. Johtotiimin kokoa on tiivistetty puolella kahden vuoden aikana niin, että vuoden 2017 alussa kunnan johtotiimiin kuuluu kolme johtajaa ja kunnanjohtaja. Kunnanjohtaja Jukka Ollikainen suosittelee, että pienen kunnan kannattaa liikkua rohkeasti etukenossa. Mäntyharjulla esimerkiksi koko johtotiimi osallistui EKJ-valmennukseen.

- Sote-uudistuksen myötä kuntaorganisaation rakenne muuttuu, joten johdon roolia ja menettelytapoja pitää muotoilla uudelleen. Olennaista on, että toiminta on yhtenäistä eri palvelualueilla. Muutoin siilot sekä osaoptimointi jatkavat elämäänsä. Se ei ole kenenkään etu. Osaoptimoinnin sijaan kaikkien johtajien tulisi pelata yhteen pussiin, koska olemme samassa veneessä. Se vaatii paljon työtä, leania ajattelua ja halukkuutta uusiutua sekä pohtia kriittisesti kunkin johtajan vastuualueita. Kun ajatellaan jo valmiiksi kustannustehokkaasti, varaudutaan myös tulevaisuuteen, Ollikainen kertaa.

Digitaaliset työkalut mahdollistavat avoimen vuorovaikutuksen

Jämsän kaupungin henkilöstöjohtaja Auli Korhonen nostaa esille kuntien nykytilasta sen, että avoin vuorovaikutus ja yhteinen keskustelu niin kunnan työntekijöiden välillä kuin suhteessa kuntalaisiin on kaiken a ja o. Tähän digitalisaatio tarjoaa erinomaisia työkaluja.

- Kuntaorganisaatioiden sisäisessä viestinnässä on paljon parannettavaa: miten varmistetaan tiedonkulun avoimuus ja kuulluksi tuleminen? Kuntaorganisaatioiden kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti digitalisaation myötä syntyneisiin ratkaisuihin. Melko pieniltä tuntuvilla ja käytännöllisillä työkaluilla vuorovaikutusta voidaan parantaa merkittävästi. Ketkä esimerkiksi hyötyisivät vuorovaikutuksellisesta projektinhallintatyökalu Trellosta? Tai mitä jos vaikka puhtauspalvelutyöntekijöillä tai kokeilla olisikin henkilökohtainen tabletti, joka mahdollistaa virtuaalisiin työkaluihin pääsyn missä vain?

Kuntien tulevaisuudesta haastateltavat ovat yhtä mieltä. Vanhalla tavalla ei enää pärjää, mutta omaa tekemistään rohkeasti ravistelevat pärjäävät tulevaisuudessa. Kunnilla on olennainen paikka suomalaisessa yhteiskunnassa ja niiden tehtävä on elinvoimaisuuden varmistaminen alueella. Tulevaisuuden kunnat ovat entistä vuorovaikutteisempia sekä suhteessa kuntalaisiin että toisiin kuntiin. Yksin ei kannata paahtaa, vaan on toimittava yhdessä suuressa verkostossa.

Haastattelu: Ellun Kanat

Eero Lukin
comments powered by Disqus