Kohtalaisesta paras – huumorilla, joustavuudella ja hyvällä ilmapiirillä syntyy hyvin johdettuja ja menestyviä yrityksiä!

5.2.2016

Suomessa henkilöstöjohtamisen (HRM) historia ulottuu pitkälle agraariyhteiskunnan ja teollistumisen alkukauteen. Historia kuvaa isäntiä, jotka palkkasivat sesonkityövoimaa pelloille tai patruunat tuotantolaitoksiin tasoittamaan tuotantohuippuja. Vuosikymmenten saatossa eri henkilöstöjohtamisen muotivirtaukset, trendit ja parhaat käytänteet ovat pyyhkäisseet yli suomalaisen yritysmaailman. Tieteellisellä tutkimuksella ja liikkeenjohdon konsultoinnilla on ollut tässä oma roolinsa. Kehityksen tuloksena henkilöstöjohtaminen on nykyään laaja-alaista, monipuolista ja vaativaa. Siitä on tullut keskeinen osa yrityksen strategiaa sekä kriittinen menestystekijä, jolla on osoitettu olevan suora yhteys tuottavuuteen.

Isoissa yrityksissä henkilöstöjohtaminen on jo melko monipuolista. Palvelutarjontaa sekä alan akateemista tutkimusta on myös kiitettävästi. Katveeseen ovat toisaalta jääneet suomalaiset pk-yritykset, joissa on edelleen paljon kehitettävää henkilöstökäytäntöjen ja uudenlaisten liiketoimintalogiikkojen suhteen.

Vaikka valtaosa pk-sektorista on toki päässyt liiketoiminnallisen uudistumisen tielle mm. digitalisaation ja robotiikan hyödyntämisen, elinkaarimallien, Lean-ajattelun ja verkostoissa toimimisen arkipäiväistyessä, henkilöstöjohtaminen usein laahaa jäljessä. Se keskittyy edelleen liikaa yritysten sisäisiä toimintoja ja jäykkiä rakenteita pönkittävään, osin hyvinkin vanhakantaiseen toimintaan. Henkilöstöjohtamisella ei välttämättä ole yrityksissä nähty sitä arvoa, minkä se pitää sisällään suhteessa yrityksen kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Lisäksi strateginen näkökulma puuttuu usein.

Ketterä henkilöstöjohtaminen sekä yhteisöllinen huumori strategian toteuttajina

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppakorkeakoulussa on parhaillaan käynnissä Vaasan yliopiston johtamisen laitoksen kanssa yhteistyössä toteutettu, Tekes-rahoitteinen AGIDIGI-hanke, missä tutkitaan henkilöstöjohtamisen tilaa, tarvetta ja tulosvaikutuksia suomalaisissa 30-250 henkilöä työllistävissä pk-yrityksissä. Tutkimuksessa henkilöstöjohtaminen kattaa niin henkilöstökäytännöt kuten perehdytyksen, palkitsemisen, henkilöstön kehittämisen jne., että päivittäisohjauksen eli esimiestyön.

Alustavissa tuloksissa on havaittu, että pk-yrityksissä henkilöstöjohtaminen ja sen tila saatetaan ymmärtää hyvin vaihtelevasti. Näkemykset esim. henkilöstön ja esimiesten sekä toimitusjohtajan välillä saattavat olla huomattavan erilaiset. Tämä kertoo osaltaan siitä, että pk-yrityksille ei suuryrityksiin verrattuna ole syntynyt selkeitä, järjestelmällisiä ja toimintaympäristön muutokset huomioivia henkilöstökäytäntöjä ja -ratkaisuja. Kyseessä saattaa olla joko tietämättömyys, osaamisen puute tai taloudelliset resurssit. Oman sävynsä tuloksiin tuovat perheyritykset, joissa langat halutaan pitää tiiviisti perustajan tai omistajan käsissä riippumatta siitä onko heillä osaamista henkilöstökäytänteistä vai ei. Usein tällaisissa yrityksissä myös henkilöstön kytkös strategiseen näkemykseen puuttuu täysin.

Toisaalta sama tutkimus viittaa siihen, että henkilöstöjohtamisen saralla molemminpuolinen joustavuus edesauttaa menestystä. Vaikeina aikoina henkilöstö voi luopua väliaikaisesti eduistaan kuten liikunta- ja lounasseteleistä ja vastavuoroisesti työnantaja voi joustaa työajoissa, antaa mahdollisuuden tehdä etätöitä tai pitää palkatonta vapaata. Tällaista joustavuutta voidaankin luonnehtia ns. ketteräksi henkilöstöjohtamiseksi, jonka tarkoituksena on murtaa vanhoja tiukkaan kontrolliin ja hierarkiaan perustuvia malleja.

Joustavuus ei synny tyhjästä, vaan se vaatii tukea. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen, myös Tekes-rahoitteinen, HURMOS-tutkimushanke lähestyy näitä asioita. Hankkeessa tarkastellaan sitä, kuinka huumoria voi hyödyntää liiketoiminnassa strategisena työkaluna. Sen lisäksi, että huumori on mukana mm. markkinointiviestinnässä ja jopa itse tuotteissa ja palveluissa, sillä on nähtäviä vaikutuksia myös yritysten sisällä.

Vaikka totinen liiketoiminta ja huumori lähtökohtaisesti tuntuvat olevan kaukana toisistaan, nauru, hyvinvointi, työnimu, ja sen myötä joustavuus ja ketteryys henkilöstöjohtamisessa kuuluvat samaan yhtälöön. Hyväntahtoinen, yhteishenkeä lisäävä huumori saattaa olla juuri se lääke, mitä tarvitaan rikkomaan jäykkiä rakenteita. Taitoa huumori toki vaatii, sillä esimerkiksi huolimaton vitsi johdon taholta saattaa nopeasti katkaista siivet hyvin alkaneelta yhteishengeltä ja joustavuudelta.

Muutoksen radikaalit(kin) tuulet

Mitä tulevaisuus ja alati kiihtyvä muutos mahdollisesti tuovat tullessaan? Se tiedetään jo, että globalisaatio, kompleksisuus, digitalisaatio, sekä teknologian kehittyminen ja moninaisuus tulevat olemaan megatrendejä. Henkilöstöjohtamisen kansainvälisen gurun David Ulrichin mukaan tulevaisuudessa henkilöstöön liittyvät yritysten yhteydet ja yhteistyö asiakasyritysten kanssa lisääntyvät. Tämä trendi on jo osittain näkyvissä kehittyneissä alihankintaverkostoissa ja projektitoiminnassa. Lisäksi Ulrichin mukaan organisaation muodon merkitys vähenee – se on tärkeämpää, että organisaatio on tekemisissään hyvä.

Tulevaisuudessa positiivinen organisaatiokulttuuri on yksi merkittävimmistä yritysten menestystekijöistä, ja huumorin ja joustavuuden kaltaiset asiat nousevat arvoon arvaamattomaan. Eräs visio on se, että yrityksessä henkilöstön johtaminen ja siitä huolehtiminen tulee muuttumaan resurssinäkökulmasta organisaation sisäiseksi palvelutuotannoksi. Muutos on radikaali samalla tavoin kuin aikanaan liukuhihnatyöntekijän korvaaminen robotilla. Niin muuttuu maailma Eskoseni!

Lisätietoja

Pia Hurmelinna-Laukkanen
Professori
Oulun yliopisto, kauppakorkeakoulu
HURMOS-hanke
pia.hurmelinna-laukkanen (at) oulu.fi
p. 029 448 3900

Riitta Forsten-Astikainen
Projektipäälikkö, väitöskirjatutkija
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppakorkeakoulu
AGIDIGI-hanke
riitta.forsten-astikainen (at) lut.fi
p. 040 584 9195

Maria Mustonen
comments powered by Disqus