Kaikkiruokaisuus on valttia kiertotaloudessa

1.8.2016
Panda on melkein kuollut sukupuuttoon, mutta on olemassa yksi laji, joka selviää mistä tahansa muutoksesta elinympäristössään. Se on torakka. Miksi torakka selviää ja panda ei?

Panda on nirso ruuan suhteen: sille käy vain bambu, vaikka pirstoutuneen elinympäristön takia sen pääsy bambualueille on vaikeutunut. Torakka sen sijaan on kaikkiruokainen. Se käyttää sitä ravintoa mitä kulloinkin on saatavilla.

Pandamaisesti toimiva yritys voi pärjätä liike-elämässä, jos se keskittyy vakaille ja ennalta-arvattaville alueille. Näitä alueita on kuitenkin olemassa yhä vähemmän. Nopeiden muutosten sektoreilla torakkamainen toiminta johtaa parempaan tulokseen. Toimivan kiertotalouden kehittyminen vaatii uudenlaista ajattelua ja rajujakin muutoksia. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä pitää osata nähdä mahdollisuudet ja etsiä uudenlaisia toimintamalleja esimerkiksi jätteen hyödyntämiseksi raaka-aineena tai osana uutta palvelua.

Uusien raaka-ainemahdollisuuksien etsimisessä keskeistä on laajentaa ajattelua yhden yrityksen toiminnasta laajempiin kokonaisuuksiin, ja katsoa luovasti myös tutun sektorin ulkopuolelle. Parhaimmillaan raaka-aineesta ei tarvitse maksaa mitään, vaan sitä tuottava osapuoli saa raaka-ainetta hyödyntävältä kumppanilta palvelun ja jopa maksaa hyödyttömänä nähdyn aineksen vastaanottamisesta käyttöön.

Kohtaamisten kautta yllättäviin uusiin kumppanuuksiin

Cambridgen yliopiston järjestämässä liike-elämälle ja tutkimusyhteisölle suunnatussa Capturing Sustainable Value -konferenssissa pohdittiin kestävän arvon luomista erilaisissa verkostoissa. Konferenssin järjestelyistä vastasi EPSRC Centre for Industrial Sustainability, jonka johtaja professori Steve Evans korosti yllättävien kohtaamisten ja kumppanuuksien merkitystä arvonluonnissa.

Uudet kumppanit saattavat löytyä tutun verkoston ulkopuolelta. Kumppaneiden innostamisessa tärkeää on matematiikka: laske mitä, missä ja milloin kukin toivottu kumppani uudesta mallista hyötyy. Marks & Spencerin kestävän liiketoiminnan johtajan Mike Barryn kokemuksen mukaan tärkeää on kaikkien osapuolten hyötyjen läpinäkyvyys, mukaan lukien elinkaariset ympäristöhyödyt. Paikallisten ekosysteemien luominen sekä yhteistyö kilpailijoiden kanssa ovat olleet avainasemassa Marks & Spencerin uusien liiketoimintamallien rakentamisessa.
Nykyteknologian avulla on löydetty uusia mahdollisuuksia hyödyntää yllättäviä resursseja.

Yksi pääpuhujista, professori Gunter Pauli, joka on myös menestynyt liikemies, vertasi kiertotaloutta luonnon omaan kiertokulkuun, joissa yksi asia usein johtaa luontevasti toiseen. Esimerkkejä Paulin liiketoiminnasta ovat kaivosten jättömaissa olevan kiven hyödyntäminen paperinvalmistuksessa, ohdakkeiden prosessoiminen eläinten ruuaksi ja juuston raaka-aineeksi sekä viljelysmaiden valjastaminen rapuviljelmiksi merenpinnan noustua. Tällaisten toimintatapojen avulla voidaan ympäristön tilaa jopa parantaa. Esimerkiksi rapuviljelmät helpottavat tulva- ja hyökyaaltokontrollia. Pauli nosti esiin myös perusluonnontieteiden fysiikan, kemian ja biologian osaamisen keskeisen merkityksen uusien toimintamallien oivaltamisessa.

Konferenssin anti kannustaa ajattelemaan, että murros voi olla mahdollisuus. Siitä voivat hyötyä sekä uudet että vanhat yritykset. Liiketoimintamahdollisuuksia voi löytyä yllättävistä paikoista, ja samalla maailma voi muuttua kestävämpään suuntaan. Kun opimme hyödyntämään resursseja tehokkaammin, teemme myös pandalle palveluksen.

Joukko AARRE-tutkimusprojektin tutkijoita ja yritysedustajia kävi heinäkuussa Cambridgen yliopiston järjestämässä Capturing Sustainable Value -konferenssissa. AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Mukana ovat myös Suomen Ympäristökeskus, Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Lassila&Tikanoja, Destaclean, Coreorient, Kierrätysverkko, Eurokangas ja Not Innovated Here.

 

Kirjoittajat:
Erikoistutkijat Outi Kettunen ja Maria Antikainen, VTT
Dosentti Minna Lammi, Helsingin yliopisto
Erikoistutkija Riina Antikainen, SYKE
Johtava asiantuntija Maija Pohjakallio, Kemianteollisuus ry

Sanna Nuutila
comments powered by Disqus