Innovaatiovetoinen kasvu on Suomen ainoa mahdollisuus

7.4.2016
Tekes kokosi joukon päättäjiä ja talousvaikuttajia keskustelemaan innovaatiotoiminnan merkityksestä talouskasvulle.

”Innovaatiovetoinen kasvu on Suomen ainoa mahdollisuus”,  ETLAn Petri Rouvinen polkaisi keskustelun käyntiin.

Tekesin hän määritteli innovaatiopolitiikan pääinstrumentiksi muutettaessa ideoita lihaksi. Yhdeksi esimerkiksi Rouvinen nosti ETLAn tutkimuksen startupeista. Sen mukaan Tekesin rahoittamat startupit ovat työllistäneet vertailuryhmää enemmän.

Aalto-yliopiston Matti Pohjola nosti suurimmaksi talouskasvumme esteeksi tutkimus- ja kehitysinvestointien ja riskinoton puutteen. Varman Risto Murto arvioi, että suuret innovaatiot puuttuvat kokonaisuudessaan.

ETLAn Vesa Vihriälän mukaan innovaatiot määrittävät kokonaistuottavuuden kasvun. Tuottavuuden eturintamamaissa innovaatiotoiminta on tärkeämpää kuin kiinnikurojamaissa.

Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Seija Ilmakunnas puolestaan arvioi Suomen hyväksi prosessi-innovaatioissa, mutta huonoksi tuoteinnovaatioissa. Parannettavaa olisi työllisyyden kannalta.

Elinkeinoelämän keskusliiton Jouni Hakala peräänkuulutti Tekesiltä ja muilta julkisilta toimijoilta yksinkertaisia ja selkeitä prosesseja.

Pysyvätkö lahjakkaat nuoret Suomessa?

Innovaatiovuoto huolestutti monia osanottajia, muun muassa Mauri Pekkarista ja Juhana Vartiaista.

”Piilaakson innovaatioympäristö tukee paremmin startupeja ja houkuttelee nuoriamme. Tämä on iso haaste, nuoret ovat kansainvälisiä. Eikä Suomesta vielä löydy yritysjohtajia, jotka veisivät yrityksen miljoonaluokasta miljardiluokkaan”, Timo Ahopelto pohti taustoja.

”Meidän kannattaa rakentaa ICT-osaamisemme varaan, se on vahvuutemme. Siten saamme aikaan innovaatiovetoista kasvua”, Pekka Soini summasi.

Seuraavaksi Tekesin käynnistämässä talouskeskustelujen sarjassa käsitellään kasvun pullonkauloja.

Anne Palkamo
comments powered by Disqus