Ihmisten varaosateollisuuden ekosysteemi on vasta kehittymässä Suomeen

6.6.2016
Tekesin innovaatiotutkimusrahoituksella tehty tutkimus ihmisen varaosateollisuuden ekosysteemistä Tampereella osoittaa, että ihmisten varaosateollisuus on vasta alkutekijöissään niin Suomessa kuin muuallakin. Regeneratiiviseen eli uudistavaan lääketieteeseen kohdistuu kuitenkin maailmanlaajuisesti suuria odotuksia niin uuden liiketoiminnan kuin hoitomuotojenkin osalta.

Regeneratiivisessa lääketieteessä matka tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä markkinoille on poikkeuksellisen pitkä. "Ihmisten varaosateollisuus ei synny niin suoraviivaisesti yritystoiminnan kautta kuin usein kuvitellaan. Yliopistoilla ja sairaaloilla on suurempi merkitys kuin monilla muilla aloilla, koska ala on vielä kaupallisesti riskialtis, ja koska loppu viimein tavoitteena on synnyttää uutta teknologiaa ja hoitomuotoja ihmisten terveyden edistämiseksi", toteaa Tuomo Heinonen Tampereen yliopistosta.

"On ensiarvoisen tärkeää, että ymmärrämme tällaista vahvasti tutkimuksesta nousevan ekosysteemin syntymekanismeja, sanoo johtaja Ilona Lundström Tekesistä. "Nämä havainnot auttavat niin Tekesiä kuin muitakin toimijoita kehittämään keinoja mietimme keinoja uusien uusien ekosysteemien synnyttämiseksi Suomeen."

Vahvalta pohjalta voi ponnistaa

"Ihmisten varaosateollisuuden synnylle on Tampereella vahva ydin, vaikka ekosysteemin onkin vielä hauras. Tampereen yliopiston tutkimuksen tason kansainvälinen arvio kertoi selvästi, että tutkimuksen tieteellinen taso korkea", sanoo Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Markku Sotarauta.

Hauraudesta kertovat esimerkiksi, että yritysten ja yliopiston välinen yhteistyö on vähäistä, Tampereen yliopiston kapasiteetti tukea kaupallistamista on heikko ja strategisen tason yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa tuotetun osaamisen ja tiedon hyödyntämisessä on vasta löytämässä muotojaan. Tutkimuksen tekijät esittävät, että osaamista pitäisi koota niin paikallisesti kuin kansallisestikin nykyistä paljon systemaattisemmin.

"Tampereella on mennyt aikaa ja energiaa BioMediTechin perustamiseen ja kahden yliopiston toimintojen yhdistämiseen näiltä osin. Seuraavassa kehitysvaiheessa huomio on syytä suunnata aiempaa systemaattisemmin ulospäin. Suomi on pieni maa ja resurssit sen mukaiset. Nyt olisi aika koota voimat yhteen ja perustaa jonkinlainen kansallinen 'translational centre' pitämään huolta siitä, että Suomessa kehittyvä ainutlaatuinen osaaminen ja teknologia päätyvät osaksi suomalaista terveydenhuoltoa ja yritystoimintaa mahdollisimman jouheasti", esittää Sotarauta.

Lisätietoja

Innovation Ecosystems, Competencies and Leadership, Tekes Review 329/2016

Professori Markku Sotarauta
Puh. 040 523 3517
markku.sotarauta(at)uta.fi

Tutkija Tuomo Heinonen
Puh. 050 318 7104
tuomo.heinonen(at)uta.fi

Tutkimus: Innovation Ecosystems, Leadership and Innovation Policy: Prospective Human Spare Parts and Venture Finance Ecosystems under Scrutiny

Toteuttaja: Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu

Tutkimusryhmä: Professori Markku Sotarauta, tutkijat Pasi Sorvisto, Tuomo Heinonen ja Jari Kolehmainen

Yhteistyökumppanit: BioMediTech, Hebrew Yliopisto Jerusalem, Kalifornian yliopisto ja Lundin Yliopisto

Rahoitus: Tekes, Tampereen kaupunki ja Tampereen yliopisto

Tutkimus kohdistui ihmisten varaosateollisuuden ja varhaisen vaiheen yritysrahoituksen ekosysteemeihin sekä näiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksen taustalla oli kuitenkin laajempi kysymys siitä, miten Suomen kaltaisten pienten maiden on mahdollista sopeutua strategisesti globaalin talouden muutoksiin sekä millaista johtajuutta ja millaisia kompetensseja tarvitaan innovaatioekosysteemien vahvistamisessa.

 

Pia Mörk
comments powered by Disqus