FinSolar-hanke edisti aurinkoenergian liiketoimintaa Suomessa

16.5.2016
Tekesin rahoittama FinSolar-hanke kokosi yhteen kuntia, yrityksiä, järjestöjä, taloyhtiöitä ja koulutuslaitoksia edistämään aurinkoenergian markkinoita Suomessa. Hanke edisti konkreettisia investointeja ja alan liiketoiminnan kasvua tuottamalla luotettavaa ja ajantasaista aurinkoenergiatietoa.

FinSolar-hankkeen tavoitteena on ollut kasvattaa aurinkoenergian liiketoimintaa ja investointeja Suomessa.

Hankkeessa selvitettiin aurinkoenergian kannattavuutta, regulaatioympäristöä, arvoketjuja, rahoitus- ja hankintamalleja sekä kotimaista palveluntarjontaa. Lisäksi projektissa seurattiin markkinoiden kehitystä, tunnistettiin markkinoiden kasvua hidastavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä sekä laadittiin niiden pohjalta toimenpide-ehdotuksia. 

FinSolar pyrki tukemaan myös suomalaisen aurinkoenergialiiketoiminnan kansainvälistä kasvua. Suomessa toimii yli sata yritystä aurinkoenergia-alalla. Niiden joukossa on useita vientiyrityksiä ja vientiin tähtääviä pk-yrityksiä. Aurinkoenergialla on hyvä tuotantopotentiaali Suomessa ja voimakkaan kansainvälisen markkinakasvun luoma vientipotentiaali. Vuoteen 2040 mennessä energiaan investoidaan globaalisti tuhansia miljardeja euroja, joista suurin osa kohdentuu aurinkoenergiaan. Kansainväliset markkinat tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille, mutta edellytykset kasvulle on luotava jo kotimaassa. 

Hankkeessa selvisi, että kotimaiset investoinnit ovat keskiössä aurinkoenergiaratkaisujen viennin tukemisessa. Kotimaan markkinat sekä pilotit ovat edellytys kansainvälisillä markkinoilla menestymiseen, koska ne luovat myyntireferenssejä ja auttavat pääomarahoituksen hakemisessa. 

FinSolar-hankkeen tuloksia ja johtopäätöksiä: 

Markkinakehitys 

Kotimarkkinoiden kasvu käynnistyi vuonna 2014, kun aurinkoenergiasta tuli globaalin hintojen laskun myötä Suomessa kannattavaa. Syyskuussa 2015 toteutettu markkinakysely selvitti tarjontaa aurinkoenergian palveluissa ja rahoituksessa. Selvitys toi esiin, että Suomessa on tarjolla kattavasti palveluja, jotka tekevät mahdolliseksi aurinkoenergian hankinnan vaivattomasti ja ilman oman pääoman tarvetta. Esimerkiksi aurinkoenergiaa energianmyyntisopimuksilla tarjoavia yrityksiä on jo toistakymmentä. 

Kannattavuus 

Aurinkosähkö ja aurinkolämpö ovat Suomessa taloudellisesti kannattavia investointeja sillä ehdolla, että aurinkoenergia tuotetaan omaan käyttöön, sillä korvataan kalliimpaa ostoenergiaa sekä investointien kannattavuuden laskenta-aikana käytetään paneelien tai keräinten takuuajan pituista aikajaksoa (yleensä 25 vuotta). Lisäksi yritysten ja kuntien tapauksessa TEM:n energiatuen saaminen on kannattavuuden ehto. Investointien kannattavuutta tulee arvioida investointien sisäisellä korkokannalla, nettonykyarvolla ja energian omakustannushinnalla. Takaisinmaksuaika ei ole yksin soveltuva aurinkoenergian kannattavuuden arviointimenetelmä. 

Kotimaisuusaste 

Neljän kohteen arvoketjuanalyysissä aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusasteet vaihtelivat välillä 48%-71%. Kotimaisuusaste oli luokkaa 60-70%, kun aurinkolämpökeräimet tai –sähköpaneelit olivat valmistettu kotimaassa. Kotimaisuusaste oli kuitenkin noin 50% silloinkin, kun keräimet tai paneelit olivat ulkomailla valmistettuja. Korkea kotimaisuusaste johtuu siitä, että investoinnit sisältävät paljon palvelu- ja asennustyötä. 

Toimenpidesuositukset kunnille 

Kunnilla on monia keinoja tukea aurinkoenergiainvestointeja alueellaan omien investointien lisäksi. Monet niistä vaativat vain hallinnollisen toimintatavan muutosta ja prosessien uudistamista. Esimerkiksi kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin sitoutuminen, nollaenergiarakentaminen ja aurinkoenergian huomioiminen kaavoituksessa ja tontinluovutusehdoissa edesauttavat investointeja. 

Kansalliset politiikkaehdotukset 

Aurinkoenergia-toimiala tarvitsee Suomesta sekä kotimaan markkinoita edistäviä toimenpiteitä, kuten taloyhtiöiden virtuaalimittaroinnin edistämistä sekä kannattavuutta edistäviä tukimuotoja, että vientiä edistävää kansallista kehitysohjelmaa. 

Kuva: Fotolia

Eero Lukin
comments powered by Disqus