Digitaalisesti kootulle terveystiedolle olisi kysyntää

13.9.2016
Aktiivisuusranneke kädessä, sovellus älypuhelimessa ja sykevyö rinnan päällä. Kuluttaja saa valtavan määrän tietoa terveydentilastaan ja hyvinvoinnistaan. Tekesin rahoittaman tutkimuksen mukaan digitaalisesti kootulle terveystiedolle olisi kysyntää, mutta kokoava toimija ja tietojen analysoida kuitenkin puuttuu.

kuvituskuva"Kuluttaja ei saa missään vaiheessa kokonaiskuvaa terveydestään. Kukaan ei kokoa ja analysoi tietoja eikä niitä varsinaisesti hyödynnetä missään", tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulusta sanoo.

Karppinen oli maaliskuussa päättyneen Tekesin rahoittaman Tyyppi-hankkeen projektipäällikkö. Hankkeessa tutkittiin digitaalisia hyvinvointi- ja terveyspalveluita ja niiden kehitysmahdollisuuksia tavallisten suomalaisten arjessa.

Selvisi, että digitaalisesti kootulle terveystiedolle olisi kysyntää. Hankkeessa toteutetun asiakastutkimuksen mukaan noin puolet kyselyyn vastanneista olisi kiinnostunut keräämään omaa terveydentilaansa koskevaa tietoa. Kokoava toimija ja tietojen analysoida kuitenkin puuttuu.

"Jos ihminen haluaa kokonaiskuvan terveydentilastaan, hänen on tehtävä se itse. Suurin osa ei kuitenkaan tiedä, kuinka se onnistuu," Karppinen huomauttaa.

Tietojen kokoamisesta voisivat hyötyä monet toimijat. Paitsi kuluttaja itse, tietoja voisi käyttää myös erilaisten terveyspalveluiden tarjoajat. "Parasta olisi, että olisi jokin ammattilaistaho, joka kokoaisi tiedot ja toimittaisi ne kuluttajalle ja tämän toiveiden mukaisesti myös muille tahoille, esimerkiksi terveydenhoidon tai hyvinvoinnin ammattilaiselle", Karppinen pohtii.

Kootuista tiedoista voitaisiin nähdä syy-seuraus-suhteita sekä ennakoida mahdollisia tulevia terveysongelmia. "Jos esimerkiksi nähdään, että unenlaatu on ollut pitkään huono ja syke korkea, voitaisiin oireisiin puuttua jo ennen kuin niistä on ollut terveydelle vahingollista haittaa", Karppinen sanoo. Tärkeintä olisi tuottaa konkreettisia toimintaohjeita, joiden avulla ihmisen hyvinvointi paranisi.

Hankkeessa oli mukana myös useita palveluntarjoajia. Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean sähköisen asioinnin kehityspäällikkö Carita Vanhalan mukaan hanke lisäsi ymmärrystä siitä, kuinka palveluja voidaan kehittää asiakaslähtöisesti.
"Saimme myös konkreettisia työkaluja ja tietoa siitä, millaisia palveluja ja miten meidän kannattaa kehittää ja kenelle niitä ensimmäisenä kohdistaa."

Carea ja järjesti yhdessä hankkeen kanssa muun muassa kaksi työpajaa, jossa esimiehet pohtivat casejen kautta Tyyppien arkea, heidän tarpeitaan ja toiveitaan.
"Tavoitteena oli saada esimiehille ymmärrystä ja keinoja siihen, kuinka he omissa yksiköissään voivat edistää asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä jatkossa."

Lisätietoja

Tekesin rahoittama Tyyppi-hanke oli käynnissä vuosina 2014 – 2016. Hankkeen loppuraportti  julkaistiin heinäkuussa 2016.

Saimaan ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa oli mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Haaga-Helia ammattikorkekoulu sekä useita palvelutarjoajia. Hanke työllisti myös useita opiskelijoita.

Teksti ja kuva: Jonna Mielonen-Jumisko

Pia Mörk
comments powered by Disqus