Työn tuottavuuden käsitettä laajennettava – neljä asiantuntijaa kertovat miten

9.4.2015
Työn tuottavuutta tyydytään usein mittaamaan helposti saatavilla olevin luvuin, kuten työkyvyn ja sairaspoissaolojen määrän näkökulmasta. Työelämän muututtua on kuitenkin laajennettava käsitystä siitä, mistä työn tuottavuus muodostuu ja miten sitä arvioidaan. Tuottavuutta arvioitaessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota muun muassa työyhteisön kulttuuriin, johtamiseen ja toimintatapoihin.

Elinkeinoelämän myllerryksessä työvoiman vähentäminen ei ole ainoa keino parantaa tuottavuutta, vaan siihen voidaan vaikuttaa myös työtä sekä työtapoja kehittämällä. Pitkällä aikavälillä on tärkeää tuottaa uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja. Tämä edellyttää organisaatiolta oppimista, joka näkyy esimerkiksi kehittyneempinä tapoina hoitaa suhteita asiakkaisiin, tehdä yhteistyötä organisaation sisällä ja erilaisten kumppanien kanssa, motivoida ihmisiä hyviin työsuorituksiin ja organisoida työtä. Vahvistamalla työntekijöiden työhyvinvointia, vahvistetaan työyhteisön kykyä tuottaa tulosta.

Kysyimme eri alojen asiantuntijoilta, mitä tuottavuus heille merkitsee:

Pekka Mattila, Aalto-yliopiston professori; toimitusjohtaja Aalto University Executive Education Oy:

"Entistä selkeämmin pitää tehdä ero käytettävyyden - tuottavuuspotentiaalin, kuten työssäolon ja työuran pituuden - ja oikean tuottavuuden välille. Tietotyöhön siirryttäessä fyysisellä paikallaololla on entistä vähemmän merkitystä. Tuottavuus muodostuu yhä enemmän työhön ja tavoitteisiin sitoutumisesta, niiden kokemisesta merkityksellisiksi, vapauden tunteesta ja kokeilemisen mahdollisuuksista sekä tilasta toimia luovasti. Lisäksi verkottuneessa taloudessa organisaatioiden tulisi orientoitua vahvemmin ulospäin ja kääntää huomio sidosryhmiinsä sisäpelin sijaan."

Päivi Rahkonen, kunnanjohtaja, Hollola:

"Tuottavuus merkitsee jatkuvuutta, kykyä keskittyä olennaiseen sekä poistaa päällekkäistä ja turhaa työtä. Se merkitsee kykyä ajatella asioita uudesta näkökulmasta ja vastata joka päivä paremmin asiakkaiden ja yhteiskunnan ydintarpeisiin sekä tarkastella tuloksia enemmän kuin suoritteita. Tuottavuuden kasvun esteenä on muun muassa tuottavuuteen liittyvä vahva asenteellinen lataus: se koetaan negaationa, ja muutos luo pelkoja. Tästä tulisi päästä kehittämisen positiiviseen ja mahdollisuuksia avaavaan näkökulmaan myös yksilötasolla."

Ari Rämö, toimitusjohtaja, Sick Oy:

"Tuottavuus kertoo sen, miten tyytyväisenä ihminen tekee asiakaskeskeistä ja tuloksellista työtä ja kuinka hän uudistaa jatkuvasti omia työskentelytapojaan. Pomon tärkein tehtävä on ehdottomasti pitää ihmiset hyvällä tuulella, sillä hyvällä tuulella oleva organisaatio jaksaa innovoida uutta ja menestyy myös tuloksellisesti. Lisäksi pieniäkin onnistumisia uudenlaisissa arjen toimintatavoissa pitäisi tuoda enemmän esille. Vain onnistumisten kautta saadaan lisää yrityksiä mukaan tekemään asioita eri tavalla."

Tapio Luoma, piispa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko:

"Pidän tärkeänä, että kirkon työntekijöitä kannustetaan mieltämään oma työnsä osana laajempaa kokonaisuutta, joka antaa kunkin yksittäisen työntekijän omalle työlle merkityksen. Koulutuksen ja oman työnantajan jatkuva panostus perustehtävätietoisuuteen nousee tärkeäksi.

Tuottavuus on minusta myös enemmän kuin "asiakastyytyväisyys", joka merkitsee pistemäistä ja hetkellistä tyytyväisyyden kokemusta, olkoonkin että se saatetaan muistaa kauan. Tuottavuus kirkon työn ilmentäjänä on minusta ennen muuta sitoutunutta, valoisaa perustyytyväisyyttä myös silloin, kun seurakuntalainen kipuilee eri syistä johtuvien tyytymättömyyden tunteiden kanssa. "

Lisätietoja:

Margita Klemetti
Hankejohtaja, Työelämä 2020 -hanke
+358 29 504 7032, margita.klemetti@tem.fi

Asiantuntijoiden haastattelupyynnöt:
Noora Haapanen, Miltton
+358 050 511 7666, noora.haapanen@miltton.fi

Taustatietoja:

www.tyoelama2020.fi/

Haastatellut asiantuntijat ovat Työelämä2020 -hankkeen neuvottelukunnan jäseniä. Työelämä2020-hankkeen tavoitteena on rakentaa suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä. Hanke kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin, ja siinä on mukana jo 60 organisaatiota, mukaan lukien keskeiset työelämätoimijat.

Hankkeella on tarkoitus varmistaa mahdollisimman monen työikäisen motivaatiota ja kykyä jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään. Tämä tapahtuu luottamuksen ja yhteistyön syventämisellä, innovoinnin ja tuloksellisuuden vahvistamisella, työvoiman osaamisen kehittämisellä sekä hyvinvoinnin varmistamisella.

 

Tiina Lifländer
comments powered by Disqus