Tutkimus kannustaa innovatiiviseen palvelujen järjestämiseen terveydenhuollossa

21.12.2015
Tekesin rahoittamassa Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen konsortiohankkeessa on tutkittu ja arvioitu verkostoituneita julkisyksityisiä yhteistyömuotoja terveyspalveluissa innovaatioiden synnyn, käyttöönoton ja leviämisen tuloksellisuuden näkökulmasta. Hanke kuuluu Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmaan.

Alla hankkeessa tehtyjä päätelmiä eri näkökulmista.

Julkinen ja yksityinen otettava aidosti rinnakkaiseen tarkasteluun terveyspalvelujen tuotannossa

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kohtaamiseen on jo nyt monia tapoja, kuten täydentävyys, sovitut roolit määrätyillä rajatuilla alueilla, yhteistyö ja kumppanuus, keskinäinen kilvoittelu, sparraaminen ja esikuvavertailu (benchmarking) sekä molemminpuolinen kannustaminen. Julkinen ja yksityinen pitää ottaa aidosti rinnakkaiseen tarkasteluun terveyspalvelujen tuotannossa. Pitää katsoa avoimesti erilaisia julkisen ja yksityisen kanssakäymisen ja kohtaamisen muotoja. Julkisen ja yksityisen kanssakäymisen erilaisia tapoja pitää toteuttaa aluksi kokeiluina ja toimeenpanna toimiviksi ja vaikuttaviksi osoittautuvia muotoja osana uutta sote-ratkaisua. Näin on mahdollista löytää uusia innovatiivisia palvelujen järjestämisen tapoja, joiden avulla päästään ratkomaan terveydenhuollon solmuja ja taklaamaan epätarkoituksenmukaisuuksia.

Terveyshyödyt otettava terveydenhuollon lähtökohdaksi

Terveyshyödyn tuottaminen pitää saada terveydenhuollon toiminnan lähtökohdaksi ja tavoitteen ytimeen. Päättäjien ja palvelujen käyttäjien tulee aktiivisesti vaatia terveydenhuollolta terveyshyötyä. Kakkostyypin diabetes on esimerkki sairaudesta, jonka hoitotulokset voidaan mitata vain julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toiminnan yhteistuloksena. Toisen toiminnan heikkoudet vaikuttavat toisenkin tulosta ja ennen kaikkea kokonaisuutta huonontaen.

Julkisyksityiset terveydenhuoltojärjestelyt tarvitsevat luovaa sääntelyä

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyön koordinointi ja työnjaon selventäminen vähentää kustannuksia ja parantaa asiakkaiden hoitoa. Terveydenhuollon normiohjausta tulisi keventää ja käynnistää ennakkoluulottomia kokeiluja julkisyksityisten terveyspalveluiden osalta. Eurooppalaiset terveysmarkkinat ovat muutoksessa. Kansainvälisesti sääntelyviranomaisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Julkisyksityiset järjestelyt tarvitsevat tuekseen uutta luovaa sääntelyä. Onko sääntely itsesäätelyä, pehmeää ohjausta lainsäädäntöä vai kannustusta: keppi, porkkana ja saarna.

Hanketyössä nopeus ei ole aina valttia 

Kehittämisrahoitusta tulee ohjata innovaatioiden levittämiseen ja juurruttamiseen. Silti rahakaan ei auta juurtumista olemassa oleviin käytäntöihin ja rakenteisiin, jos uudistuksella ei ole johdon tukea ja löydy kehittämishalua. Hanketyössä nopeus ei ole aina valttia. Hidas voi olla tehokasta. Hitaassa tehokkuudessa sidosryhmät oppivat vähitellen uuden toimintatavan ja juurruttavat sen omiin käytäntöihinsä projektityön loppuessa.

Verkostoissa pehmeä suostuttelu korvaa kovan vallan

Verkostoveturin selvät päämäärät ja puolueettomuus ovat verkoston rakentumisessa ja kehittymisessä tärkeitä. Verkostoissa pehmeän suostuttelun, myönteisen yhteistoiminnan ja molemminpuolisten etujen korostaminen korvaa käskyihin ja tilivelvollisuuteen liittyvän kovan vallan. Julkisten ja yksityisten toimijoiden tunnistamat, kokemat ja hakemat hyödyt yhteistoiminnasta verkostossa ovat erilaisia.

Epäonnistuminen on osa innovointia

Innovaation soveltamisen vaiheissa tarvitaan erilaisia rooleja. Innostuneen ideoijan rooli liittyy alkuvaiheessa epämääräisyyden vähentämiseen. Tulisieluinen kehittäjä saa mallin toimimaan organisaatiossa tai jossain sen osassa. Uupumaton soveltaja levittää käytäntöä laajemmin organisaation sisällä tai siirtää sen toisiin organisaatioihin. "Ei ihan mennyt niin kuin Strömsössä": epäonnistuminen on elimellinen osa innovointia. Luottamus kantaa, kun tieto loppuu. Se mahdollistaa myös tietämättömyyden jakamisen ja virheistä oppimisen.

Lisätietoja

NodeHealth - Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa -hankkeen verkkosivut Tampereen yliopiston sivuilla

Jan-Erik Johanson, professori, hallintotiede
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
Puh. 050 318 5960
jan-erik.johanson (at) uta.fi

NodeHealth - Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa -hankkeen verkkosivut Työterveyslaitoksen sivuilla

Päivi Husman, teemajohtaja
Työterveyslaitos, Työosallisuus ja työurat
Puh. 040 576 1314
paivi.husman (at) ttl.fi

Tekes on rahoittanut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassaan (2008‒2015) alan tutkimus- ja kehittämisprojekteja yhteensä 38 miljoonalla eurolla.

Pia Mörk
comments powered by Disqus