Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua tarvitaan

9.11.2015
Työelämän tutkimuspäivillä Tampereella haastettiin tänä vuonna eri tahot pohtimaan ja vastaamaan kysymyksiin: Miksi käytännön ja tutkimuksen vuoropuhelu on tarpeen? Keitä ovat vuoropuhelun eri osapuolet? Miten nämä osapuolet hyötyvät ja mitä saavat? Millaista vaikuttavuutta on syntynyt?

Työelämän tutkimuksen ydintä on teorian, tutkimuksen, kehittämisen ja työelämän monenlaisten käytäntöjen kohtaaminen ja integroituminen yhteen. Tämä hedelmällinen vuoropuhelu hyödyttää parhaimmillaan kaikkia osapuolia - tutkimus hyödyntää käytäntöä ja käytäntö rikastaa tutkimusta. Nykyisin entistä enemmän tutkimuksilta ja niiden tuloksilta edellytetään sovellettavuutta, hyödynnettävyyttä, levitettävyyttä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Teoria, tutkimus ja käytäntö kohtaavat erityisesti toimintatutkimuksessa, kehittämistutkimuksessa ja tutkimusavusteisessa kehittämisessä. Päivien keynote-puhuja Robert Arnkil tarkasteli omassa hyvin henkilökohtaisessa esityksessään teemaa otsikolla Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelun tilat – Mitä? Missä? Milloin? Hän tarkasteli teemaa viidestä näkökulmasta 1) dialogis-eheyttävä ote, periaatteena dialogisuus ja demokraattisuustyövälineet 3) huomioon aika ja paikka 4) toimintatutkija välittäjän roolissa ja 5) markkinoituminen helpottajana ja vaikeuttajana.
Kommenttipuheenvuoron esittivät Anneli Eteläpelto Jyväskylän yliopistosta yliopistotutkimuksen näkökulmasta ja Keijo Räsänen Aalto yliopistosta pohti omassa osuudessaan millaiseksi ymmärrämme käytännön ja tutkimuksen käytäntönä.

Päivien isona antina osallistujille olivat iltapäivien työryhmätyöskentelyt, joissa pääsi kuulemaan mielenkiintoisista tutkimusavauksista ja sai samalla myös osallistua keskusteluun. Työryhmät olivat tänä vuonna ryhmitelty kuuteen teemaan: 1) Tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen, 2) Työhyvinvoinnin tutkimus ja kehittäminen, 3) Johtaminen, 4) Työn, työmarkkinoiden, työelämän ja sosiaaliturvan muutokset 5) Työelämän organisaatiot, organisoituminen ja toimijuus sekä 6) Työelämän tutkimusavusteinen kehittäminen ja kehittämismenetelmät.
Lisäksi päivillä järjestettiin kaksi avointa symposiumia: Ammattien moraalista, etiikasta ja hajautuvista toimija-asemista sekä Työn imua palvelevalla johtamisella ja työn tuunaamisella.

Perjantain aamun ohjelmassa oli yleisöä taitavasti osallistava paneeli, jossa edelleen syvennettiin päivien teemaa Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu – Miksi? Ketkä? Miten? Paneliin osallistuivat Merja Fischer POS Emotions Oy, Pauli Forma Keva, Liisa Hakala STM, Reetta Muhonen Tampereen yliopisto ja Petri Räsänen Pirkanmaan liitto.

Aamupäivän päätteeksi jaettiin Työelämän tutkimuspäivien 2015 Hyvä Työ! tunnustuspalkinto Yrittäjien hyvinvointikillalle. Yrittäjien hyvinvointikilta -mallin ovat kehittäneet Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Yrittäjät ja rahoittanut Raha-automaattiyhdistys. Yrittäjien hyvinvointikilta -toiminta on ennaltaehkäisevää työsuojelua ja tukee yrittäjien hyvinvointia koulutuksen, vertaisryhmätoiminnan ja yhteistyön keinoin.

Päivien materiaalia ja myöhemmin myös esitykset löytyvät Työelämän tutkimuspäivien sivuilta.

Ensi vuonna Tampereella järjestetään kolmipäiväinen Työelämän tutkimuksen tapahtuma 2.-4.5.2016, jossa mukana myös pohjoismainen osuus. Lisätietoa Hard Times?.

Nuppu Rouhiainen
comments powered by Disqus