Terveysaseman valinnassa todelliset vaihtoehdot vähäisiä tai niitä ei tunneta

18.12.2015
Tutkimus osoittaa, että terveysasemien käyttäjät pitävät valinnanvapautta tärkeänä vaikka vain seitsemän prosenttia asiakkaista on vaihtanut terveysasemaansa. Iäkkäämmät asiakkaat, naiset ja pitkäaikaissairaat pitivät vaihtamisen mahdollisuutta tärkeimpänä. Terveysasemaa vaihtaneet ovat keskimääräisiin terveysaseman asiakkaisiin verrattuna useammin pitkäaikaissairaita ja käyttävät palveluita useammin. Vaihtaminen on tapahtunut useammin yksityiselle terveysasemalle.

Tämä ilmenee Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassa rahoitetun Valint-hankeen tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa hankkeessa tutkittiin valinnanvapautta terveysaseman vaihtamisen osalta sekä hoidon integraation suhdetta tähän.

Tärkeimmät terveysaseman valintaperusteet ovat terveysaseman sijainti, lääkäri- ja hoitaja-aikojen saatavuus sekä hoidon laatu. Vaihtamisen kannalta on ongelmallista, että tietoa vaihtamisen perusteeksi (laatu, saatavuus) on varsin vähän ja se on saatavilla lähinnä verkossa. Käytännössä tieto, jota asiakkaat - erityisesti iäkkäimmät - ovat saaneet, on kuitenkin saatu lähinnä mediasta. Tietoa koetaankin olevan tarjolla liian vähän. Vaihtamisen mahdollisuutta ei aina pidetty aitona, mikä todennäköisesti liittyi terveysasemien sijaintiin ja toisaalta tiedon vähäiseen määrään.

Terveysasemien erilaistuminen vähentää todellista valinnanvapautta

Suurin osa terveysasemien asiakkaista on pitkäaikaissairaita ja hoitoa on alettu organisoida heidän tarpeisiinsa vastaten. Osa asiakkaista tarvitsee eri ammattilaisten tuottamaa palvelua ja näiden palveluiden tulisi toimia koordinoidusti ja yhteistyössä. Osalle terveysasemista on koottu monia erityisammattilaisten palveluita, joista asiakkaalle räätälöidään hänen tarvitsemansa vastuuhoitajan koordinoima palvelukokonaisuus. Toisilla terveysasemilla palvelu kattaa lähinnä sairaanhoitajan ja lääkärin palvelut. Tämäntyyppisillä terveysasemilla muiden palveluiden koordinointi ja tiedon saanti ja välittäminen on haasteellista.

Kaikille terveysasemille yhteinen piirre on hoitoprosessien optimointi eri asiakasryhmille (pitkäaikaissairaat vs. satunnaiskävijät) sekä hoitajien roolin korostuminen ja lääkärin konsultoivampi rooli. Osa terveysasemista on pystynyt tehostamaan toimintaa niin, että asiakkaan palveluprosessi on merkittävästi sujuvoitunut ja asiakas saa entistä laadukkaampaa palvelua.

Terveysasemien toiminnan muutos ja erilaistuminen haastavat valinnanvapauden. Asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyt palvelut voivat toimia tehokkaasti, mutta toisaalta niitä ei etenkään pienemmissä kunnissa välttämättä ole saatavilla muualta, eikä todellista valinnanvapautta ole.

Suomen sote-uudistussuunnitelmat poikkeavat muista Pohjoismaista

Tutkimuksen kansainvälisessä osassa kartoitettiin integraatioon ja hoitopaikan valintaan liittyviä toimintamalleja, joita Pohjoismaiden terveyspalvelujärjestelmissä on tällä hetkellä käytössä. Norjassa ja Tanskassa valinnanvapauden suhteen painottuvat omalääkärin ja sairaalan valinta. Ruotsalaisessa järjestelmässä valinnanvapausmallien variaatio on melko suuri ja vaihtelee maakäräjäalueiden välillä – maasta löytyy sekä vahvasti markkinakilpailua että eri palveluiden yhteensovittamistakin painottavia toimintamalleja. Integraation osalta Pohjoismaissa keskeinen painopiste on ollut terveydenhuollon sisäisessä, vertikaalisessa integraatiossa. Tässä suhteessa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon "täydellistä integraatiota" tavoittelevat sote-uudistussuunnitelmat poikkeavat muiden maiden kehityssuunnista.

Kun tulevaisuudessa suunnitellaan entistä laajemmin integroituja palveluita ja laajennetaan valinnanvapautta ja lisätään palveluntuottajien moninaisuutta, on syytä ottaa huomioon pitkäaikaissairaiden asiakkaiden tarpeet. Keskeisiä kysymyksiä tämän suhteen ovat, miten palveluverkkoa suunnitellaan ja missä määrin markkinoiden annetaan muovata palveluverkkoa, minkälaisia palvelukokonaisuuksia ostetaan ja millä maksuperusteilla ja kannusteilla. Keskeinen kehittämisen kohde on laatua, saatavuutta ja palveluvalikoimaa koskevan tiedon lisääminen.

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Timo Sinervo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
timo.sinervo (at) thl.fi
Puh. 029 524 7231

Tekes on rahoittanut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassaan (2008‒2015) alan tutkimus- ja kehittämisprojekteja yhteensä 38 miljoonalla eurolla.

Pia Mörk
comments powered by Disqus