Teolliset symbioosit ensimmäinen askel kohti todellista kiertotaloutta

20.10.2015
Symbioosit edistävät kiertotaloutta -seminaarissa 14.10.2015 Lahdessa esiteltiin konkreettisia esimerkkejä teollisista symbiooseista. Kotitalouksien ja teollisuuden jätteistä ja ylijäämistä syntyy Lahden seudulla muun muassa lämpöä, biokaasua, maanrakennusaineita ja lannoitteita pelloille. Jätteestä tuotetulla biokaasulla voi tulevaisuudessa liikuttaa koko Lahden seudun joukkoliikenteen.

Teollisuuden sivuvirrat ja kotitalouksien jätteet eivät päädy kaatopaikalle teollisissa symbiooseissa. Sen sijaan niistä valmistetaan energiaa, uusia tuotteita ja niiden jalostamiseksi syntyy uusia yrityksiä. Työssä jaetaan materiaaleja, asiantuntemusta ja toimintatiloja. Tästä syntyy olennainen osa kiertotaloutta.

”Tulevaisuudessa niukat luonnonvarat ovat niin tehokkaassa kierrossa, että uusi liiketoiminta syntyy palvelujen muodossa. Tavarat omistetaan vain niiden käytön ajan ja sen jälkeen ne palautuvat tuottajalle”, Green Growth -ohjelman päällikkö Jyri Arponen Tekesistä maalasi kuvaa tulevaisuudesta.

Kiertotalousyhteiskunnassa tuotteet ovat kestäviä, niitä voidaan huoltaa, kuluvia osia voidaan vaihtaa ja käytön lopuksi voidaan purkaa ja kierrättää. Hukka ja jätteen määrä minimoidaan, ja ne ovat raaka-ainetta seuraavalle toimijalle. Näin neitseellisten luonnonvarojen käyttö vähenee luonnollisesti. Tuotteiden ympärille rakentuvat palvelut luovat uusia mahdollisuuksia työllistymiseen.

”Tämä indikoi myös muuttuvaa talousjärjestelmää. Edelläkävijäyritykset haluavat olla mukana uuden arvon luomisessa”, pohti Lahden kaupungin kehityspäällikkö Saara Vauramo.

Työkaluna FISS

Teolliset symbioosit -toimintamalli (FISS) toimii työkaluna yrityksille siirtymisessä kiertotalouteen. Alueelliset FISS-koordinaattorit järjestävät työpajoja, joissa eri toimialojen yritykset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista. Työpajoissa kerätään tarvittavat ja ylijääneet resurssit tietokantaan, josta koordinaattorit hakevat mahdollisia symbiooseja ja saattavat toimijat saman pöydän ääreen.

”Yhteensä FISS-toiminnassa on mukana 374 toimipaikkaa ja 2 446 resurssia. Kansallinen koordinaatio varmistaa, että toiminta on eri puolilla Suomea samanlaista ja resurssit tallentuvat yhteiseen tietokantaan. Parhaassa tapauksessa aikaisemmin arvottomina tai kustannuksina nähdyt materiaalivirrat tuottavat uutta arvoa”, toteaa FISS-toiminnan kansallisesta koordinaatiosta vastaava Paula Eskola Motiva Oy:stä.

Lisätietoja

Jyri Arponen
Puh.0 50 5577 874
jyri.arponen(at)tekes.fi

Motiva järjesti seminaarin yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n, Lahden ammattikorkeakoulun, Lahden kaupungin ja Kotkan-Haminen seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n kanssa.

 

Sanna Nuutila