Suomen koulutusviennin tulevaisuus pienissä yrityksissä ja suurissa ideoissa

8.6.2015
Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman päätösseminaarissa tarkasteltiin toimialan lukuja: kyselyn mukaan Suomen koulutusvienti oli 268 miljoonaa euroa vuonna 2014. Tilaisuudessa kuultiin myös alan ammattilaisten ajatuksia koulutusviennin tulevaisuudesta.

Tekesin Oppimisratkaisut-ohjelman päätösseminaarin oppimisteemaan virittäydyttiin tiedekeskus Heurekassa. Seminaaria sekä demoalueen esittelijöitä oli kokoontunut kuulemaan suuri joukko ohjelmaan osallistuneiden yritysten ja sidosryhmien edustajia.

Panelistit oikealta vasemmalle: Aape Pohjavirta, Vesa Perälä, Timo Ylikangas, ja Sanna Lukander. Tilaisuuden juonsi Andre Chaker.

Mikrotasolla kytee satojen miljoonien vientipommi

"Kasvuhalu on suurin mikroyrityksissä, joita on myös paljon. Koulutusviennin startupit tarvitsevat Tekesin teettämän kyselyn mukaan 26 miljoonaa pääomasijoituksina kahden vuoden aikana ja muun muassa sata viennin ammattilaista", ohjelmapäällikkö Suvi Sundquist kertoi.

"Suomalaiset referenssit auttaisivat startupeja kansainväliseen kasvuun. Digitaalisuus luo murroksen maailman 7 000 miljardin euron opetussektoriin. Onko suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kuitenkaan uudistumisen veturiksi", Sundquist kysyi.

Koulutusvienti kristallisoitui tilaisuudessa julkistetussa kyselyssä, jossa luodattiin kotimaan oppimisalan liiketoiminnan tilaa ja näkymiä. Kyselyn keväällä 2015 toteutti 15/30 Research.

Kysely paljasti toimialan suosituimmaksi oppijakohderyhmäksi yläkoululaiset (46 %) ja päätuotteeksi digitaaliset oppimateriaalit. Vastanneista yrityksistä valtaosa oli paljon potentiaalia omaavia mikroyrityksiä. Mikro- ja pk-yritysten tavoite on nostaa vienti 13 miljoonasta eurosta 162 miljoonaan euroon vuoteen 2017 mennessä. Tulosten lisäksi kasvavat myös henkilöstömäärät: lähitulevaisuudessa ala tulee työllistämään satoja uusia työntekijöitä etenkin pienten yritysten puolella.

Myös kiinnostus Aasian kauppaan jatkaa kasvua. Suomeen tuli koulutusviennistä liikevaihtoa noin 60 maasta vuonna 2014. Tärkein kohde oli etenkin Eurooppa ja toisella sijalla olivat Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasia. Tulevaisuuden vientimaat lipuvat kuitenkin vahvemmin itään, etenkin Lähi-itään sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiaan.

Terveiset hallitukselle: pidetään Suomi oppimisen mallimaana

Seminaarin loppuun säästettiin neljän koulutusalan ammattilaisen paneeli, jossa koottiin yhteen ajatuksia ja ideoita koulutusviennin kasvattamiseksi. Suurta innostusta keräsi ajatus uudesta virkamiesluokasta.

"Meillä pitäisi olla kokeileva virkamies, jolla on velvoite koittaa uusia asioita ja innostua", Aape Pohjavirta Funzista ideoi. Referenssimäärien kasvattamiseen hän löysi mallin IT-alan ytimestä.

"Piilaaksossa oli aikoinaan lainsäädäntö, jossa tietty määrä julkisista hankinnoista oli pakko ottaa lähialueelta. Voisiko tämä toimia myös Suomessa", Pohjavirta kysyi.

Sarjayrittäjä Vesa Perälä kehotti yrittäjiä suuntaamaan rohkeasti ulkomaille.

"En näe alaa mitenkään muita aloja vaikeampana. On helpompi myydä uutta ratkaisua ulkomaille, kuin Suomeen", hän totesi.

Rovion Sanna Lukander muistutti, että Suomen pysyminen opetuksen kärkimaana vaatii reagointia myös hallitustasolta.

"Emme voi enää nojata PISA-tutkimuksiin, sillä ulkoa opettelu ei ole tulevaisuutta. Uuden hallituksen tärkeä tehtävä onkin huolehtia, että opetuksen mallimaa, referenssi-Suomi, toimii myös tulevaisuudessa", totesi Lukander paneelin loppuun.

Lisätietoja

Koulutusvientikysely oppimisalan yrityksille 2015 (pdf)

Vuosina 2011-2015 käynnissä olleen Oppimisratkaisut-ohjelman tavoitteena oli synnyttää uusia kaupallisia ratkaisuja vastaamaan oppimisen murrokseen. Ohjelman projekteihin osallistui noin 100 suomalaista yritystä, tutkimusorganisaatiota ja oppilaitosta.

 

Heini Karppinen kertoi runsaalle kuulijajoukolle toimialakyselyn tuloksia.


Teksti ja kuvat: SST Viestintä

Pia Mörk
comments powered by Disqus