Suomalaiset työpaikat monilta osin Euroopan kärkeä

23.4.2015
Suomalaiset työpaikat ovat kansainvälisessä vertailussa Euroopan huippuja monien työelämäkäytäntöjen osalta. Erityisesti innovointia tukevat toimintatavat ovat Suomen vahvuus. Työpaikoilla on hyvä ilmapiiri ja työntekijöillä mahdollisuus oppia, vaikuttaa työhönsä ja sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä.

Tiedot käyvät ilmi Työelämä 2020 -hankkeen kansainvälisestä selvityksestä, jossa tarkastellaan suomalaisten työpaikkojen laatua ja tuloksellisuutta suhteessa muihin Euroopan maihin.

Työministeri Lauri Ihalainen pitää tuloksia rohkaisevina.

- Työmarkkinat ovat voimakkaassa muutoksessa. On ilahduttavaa, että tulokset osoittavat näinkin voimakkaasti innovaation ja yhteistyön henkeä suomalaisessa työelämässä. Heikkouksia vähentämällä Suomi voi saavuttaa tavoitteemme Euroopan parhaana maana työelämän laatua mitattaessa, Ihalainen kommentoi.

Innovointia tuetaan Suomessa monella eri tavalla. Työpaikoilla seurataan uusia ideoita, organisaatiot kehittävät toimintaansa, itseohjautuva tiimityö on yleistä ja työpaikoilla tehdään paljon yhteistyötä tuotteiden ja palvelujen tuotannossa.

Joillakin osa-alueilla Suomella on vielä parantamisen varaa. Tuotteitaan ja palvelujaan uudistaneiden yritysten osuus on Suomessa pienempi kuin EU-maissa keskimäärin. Tämä koskee kaiken kokoisia ja etenkin teollisuuden yrityksiä. Myös häirintä ja kiusaaminen ovat suomalaisilla työpaikoilla yleisempää kuin monissa muissa maissa ja esimerkiksi esimiestyössä on kehittämisen varaa.

- Työpaikkojen ilmapiiriin ja johtamisen kehittämiseen tulee selvästi panostaa, Ihalainen toteaa.

- Innovointiin kannustavat toimintatavat työpaikoilla ovat erittäin tärkeitä yritysten kilpailukyvyn kannalta. Olemme Tekesissä aktiivisesti mukana Työelämä 2020 -hankkeessa edistämässä uusia toimintatapoja ja yritysten uudistumista, Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo.

Tulevaisuudessa työelämän laadusta huolehtiminen on entistä monimutkaisempaa, kun globaali toimintaympäristö muuttuu vauhdilla. Teknologian nopea kehitys ja innovaatiot, kasvavat ympäristöongelmat sekä väestörakenteen muutokset ovat näistä esimerkkeinä. Työelämään muutokset tuovat muun muassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uudenlaisia työnteon tapoja ja menetelmiä, osaamisvaatimuksia, sekä entisestä poikkeavia terveysriskejä.

- Muutokseen sopeutuminen edellyttää rakentavaa yhteistyöotetta ja keskinäistä luottamusta työnantajien ja työntekijöiden kesken. Työntekijöiden turvaa muutoksessa tulee parantaa. Monipuolinen osaaminen on tulevaisuudessakin suomalaisten vahvuus. Työn ja koulutuksen liittoa tuleekin entisestään tiivistää, Ihalainen korostaa.

Työelämän kehittämisessä muutosten seuraaminen ja huomioiminen on tärkeää. Näin varmistetaan, että toiminnalla vastataan nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta keskeisiin haasteisiin.

TEM:n ja Tekesin toteuttama selvitys on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut.

Lisätiedot:

erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM, p. 029 504 7109

asiantuntija Elise Ramstad, Tekes, p. 050 557 7948

www.tem.fi/tyoelama2020

Lähde: työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 23.4.2015

 

 

Tiina Lifländer
comments powered by Disqus