Suomalaiset haluavat tehokkaampia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Ilmastonmuutos koetaan yhä suureksi maailmanlaajuiseksi uhaksi, ja suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Myös yrityksiltä toivotaan uusia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta.

Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Yleisesti suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja yli puolet haluaisi nähdä teeman myös uudessa hallitusohjelmassa. Vajaa kolmannes vastaajista kertoo äänestävänsä vaaleissa ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Suomen kannattaa olla edelläkävijä; uudet ratkaisut voivat tuoda myös työpaikkoja

Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi on edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja uskovat, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden, käyttöä Suomessa halutaan myös lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa.

Uudella ilmastosopimuksella ja suurilla päästäjämailla keskeinen rooli

Yli 80 % vastaajista on sitä mieltä, että kansainvälisissä neuvotteluissa on solmittava pikaisesti uusi ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti. Suomalaisten mielestä tärkeimpiä ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavia ratkaisuja tekevät suuret kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, sekä Yhdysvallat. Myös kansainvälisten suuryritysten toimia pidetään keskeisinä. EU:n ja Suomen toimien ja ilmastopolitiikan merkitys arvioidaan huomattavasti vähäisemmäksi, vaikka myös niiltä toivotaan aktiivista politiikkaa. Vastaajista vajaa puolet katsoo, että rikkaiden maiden, kuten Suomen, tulisi tukea kehitysmaita ja köyhimpiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Suomen kehitysavun suuntaamista enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi kannatti noin puolet vastaajista.

Ilmastonmuutosta pidetään yhä suurena uhkana, mutta huoli ei näy arjen valinnoissa

Kyselyn perusteella suomalaiset ovat tietoisia ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista. Ilmastonmuutoksen syynä pidetään pääosin ihmisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Noin puolet vastaajista pitää kuitenkin tutkijayhteisöä erimielisenä ilmaston lämpenemisen syistä. Selvän enemmistön mielestä ilmastonmuutos on yksi suurimmista globaaleista uhista ja sen vaikutukset ovat jo nyt nähtävissä eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten Suomen rajojen ulkopuolella katsotaan voivan aiheuttaa merkittäviä turvallisuusuhkia myös Suomelle.

Suomalaiset eivät kuitenkaan ole muuttaneet omaa toimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että väittämä ”olen muuttanut liikkumistani, ruokailutottumuksiani tai asumisratkaisujani ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi” kuvaa heitä huonosti tai melko huonosti. Ilmastovaikutusten huomiointi vaikuttaa ostopäätöksiin vain runsaalla kolmanneksella vastanneista. Toisaalta kuluttajille tarjottaville uusille vähäpäästöisille palveluille nähtiin suuri tarve: yli 80 % piti niiden merkitystä erittäin tai melko tärkeinä ilmastokysymyksen ratkaisussa.

Tutkimuksen toteutus

Kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä toteutti TNS Gallup Oy valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän tilauksesta. Ilmastoviestinnän ohjausryhmässä ovat mukana ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Demos Helsinki, Sitra ja Tekes. Tutkimukseen osallistui 1005 iältään 15–74-vuotiasta eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. TNS Gallup keräsi tutkimuksen aineiston Gallup Forum -vastaajapaneelissaan 5.–14.3.2015. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lisätietoja:

Viestintäasiantuntija Riikka Lamminmäki, Ympäristöministeriö
puh. 050 5245 269
riikka.lamminmaki (at) ymparisto.fi

Tutkija ja yleiskehittämisen johtaja Outi Kuittinen, Demos Helsinki
puh. 050 3265 582
outi.kuittinen (at) demos.fi

Sanna Nuutila
comments powered by Disqus