SHOK-ohjelmat loivat taustan biotuotetehtaalle

27.5.2015
Tutkimuksellinen pohja Metsä Fibren biotuotetehtaalle on osin rakennettu Tekesin rahoittamissa SHOK-ohjelmissa.

Metsä Fibre ilmoitti huhtikuussa päätöksestään investoida yli miljardi euroa Äänekosken biotuotetehtaaseen. Modernin sellutehtaan ympärille suunnitellaan kokonaista ekosysteemiä, jossa voidaan täysimääräisesti hyödyntää sellunvalmistuksen sivuvirtoja ja valmistaa uudenlaisia tuotteita.

Tiedollista perustaa biotuotetehtaalle on rakennettu jo usean vuoden ajan metsäteollisuuden yhteisessä strategisen huippuosaamisen keskittymässä FIBICissä (Finnish Bioeconomy Cluster). FIBICissä ja sen edeltäjässä Metsäklusterissa on vuodesta 2007 lähtien toteutettu kahdeksan tutkimusohjelmaa, ja kaksi on käynnissä.

"Ohjelmissa on pystytty luomaan yhteinen tutkimuksellinen pohja biotalouden innovaatioille. Yritykset ovat vieneet niitä eteenpäin omilla t&k-hankkeillaan, joissa on hyödynnetty tutkimusohjelmissa luotuja verkostoja", kertoo FIBICin toimitusjohtaja Christine Hagström-Näsi.

"SHOK-ohjelmat ovat meille tärkeitä foorumeita, sillä niissä lähdetään yritysten tarpeista. Niissä kehitettyyn osaamiseen pohjautuu pitkälti oma kehitystyömme", sanoo Metsä Fibren liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.

Rahoitus menee tutkimukseen

Äänekosken biotuotetehdas valmistuu vuonna 2017 ja on suunnitelmien mukaan täydessä toiminnassa seuraavana vuonna. Alusta pitäen tehdas tuottaa sellun lisäksi mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä, rikkihappoa ja metanolia. Metsä Fibre on listannut muiksi mahdollisiksi biotuotteiksi mm. tekstiilikuidut, biokomposiitit, ligniinijalosteet, lannoitteet ja biokaasun.

"FIBICin tutkimusohjelmissa on saatu lupaavia tuloksia mm. sellupohjaisten tekstiilien tutkimuksesta. Teknisesti olisi mahdollista valmistaa sellukuidusta tekstiilejä uusilla ympäristöystävällisillä prosesseilla jo lähivuosina", arvioi Tekesin biotalouden ohjelmapäällikkö Heikki Aro.

Tutkimushankkeiden rahoituksesta noin puolet tulee Tekesistä, 40 prosenttia osallistuvista yrityksistä ja 10 prosenttia tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Julkisen rahoituksen myötä on pystytty kokoamaan isompia tutkimuskokonaisuuksia ja etenemään nopeammin kohti konkreettisia hyötyjä.

"SHOK-rahoitusta pidetään usein yritystukena, mutta suurin osa siitä menee yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävään työhön. Ja yritykset laittavat siihen päälle 40 prosenttia", muistuttaa Pehu-Lehtonen.

Innovaatioketju haltuun

Tällä hetkellä SHOK-ohjelmat ovat puhtaita tutkimusohjelmia eikä niissä voi rahoittaa yritysten kehitystyötä. Instrumenttia ollaan kuitenkin kehittämässä siihen suuntaan, että SHOK-ohjelmissa olisi mahdollista toteuttaa rinnakkain laajoja tutkimushankkeita ja nopealiikkeisempiä yrityshankkeita. Muun muassa tähän tähtää kahden SHOKin – FIBICin sekä energia- ja ympäristöalaan keskittyvän CLEENin – yhdistämishanke.

"Kokonaisvaltainen ote mahdollistaisi koko innovaatioketjun haltuun ottamisen yliopistollisesta perustutkimuksesta yritysten pilotteihin ja demoihin asti. Se vauhdittaisi myös tutkimustulosten viemistä yritysten liiketoimintaan", uskoo Hagström-Näsi.

Lisätietoja

Heikki Aro, heikki.aro(at)tekes.fi, puh. 050 395 2638
christine.hagstrom-nasi(at)fibic.fi, puh. 050 322 2401
Kaija.Pehu-Lehtonen(at)metsagroup.com, puh. 050 598 8384

Teksti: Jarno Forssell, Pohjoisranta Burson-Marsteller

Sanna Nuutila
comments powered by Disqus