Open Innovation 2.0 -konferenssi osoitti, että yhteistyöllä ei ole rajoja

17.6.2015
Viime viikolla Aalto-yliopistolla Espoon innovaatiopuutarhassa järjestetyn Open Innovation 2.0 konferenssin sekä konferenssia edeltävän ACSI-leirin ideana on saada aikaan monipuolisia prototyyppejä ja hanke-ehdotuksia edelleen kehitettäväksi tulevien kuukausien aikana.

Tämä osoittaa, kuinka avoimen innovoinnin ja ekosysteemien ajattelu vaatii tapahtumien lisäksi hyvien ideoiden käytännön toteuttamisen tukemista. Tuki on ratkaisevassa asemassa, jotta saavutetaan muutokset ajatusmalleissa, joita Eurooppa tarvitsee. Konferenssin pääorganisoijan roolissa sekä Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula raportoi ensimmäiset käynnissä olevat tulokset molemmista tapahtumista EU:n digitaalisen agendan yleiskokouksessa Riiassa 17.–18.6.2015.

Tekesin johtajan Jari Romanaisen osuus konferenssin ensimmäisen päivän Innovaatioiden hallinto -paneelissa keskittyikin konferenssin peräänkuuluttamiin tarvittaviin muutoksiin alan edistämiseksi. Romanainen painotti myös onnistuneiden kokeilujen laajentamisen mahdollistamista sekä tekemällä oppimista yksipuolisen akateemisen tutkimisen sijaan. Hänen mukaansa tarvitaankin muutosagentteja, niitä startupeja sekä sosiaalisia innovaatioita, jotka esimerkillään vakuuttavat muutoksen mahdolliseksi.

Suomi sai myös ylpeillä tänä vuonna kahdella arvostetun Innovation Luminary Awardsin voittajalla. Nokian puheenjohtaja Risto Siilasmaa sekä Slushin perustaja Miki Kuusi olivat omilla innovaatioalan edistyksillään palkinnon saajina. Heillä molemmilla oli vahva viesti innovaatioiden tulevaisuudelle. "Suomessa yleensä ja koko Euroopassa on kunniakas innovaatioiden luomisen historia, mutta huonoa näyttöä innovaatioiden jalostamisesta liiketoimintamahdollisuuksiksi." Tekesin rooli innovaatioiden jalostamisesta liiketoimintamahdollisuuksiksi on keskeinen. Tulevaisuudessa sille on näiden kokeneiden tekijöiden mukaan tarvetta yhä enenevissä määrin.

Avoimia innovaatioita yhteisvoimin

Perusolemukseltaan Open Innovation -prosessi voidaan parhaiten kiteyttää liikennejärjestelmällä, jossa autot kertovat liikennevaloille miten toimia eikä päinvastoin. Tämä ei ole uusi käsite, kuten Robert Madelin, Euroopan komission DG CONNECTin pääjohtaja muistutti. "1300- ja 1400-luvuilla Italiassa vallalla ollutta renessanssia ei luotu ylhäältä alas. Kansalaiset loivat sen yhteisesti kysymällä toisiltaan miten voimme tehdä asioita yhdessä ja kuka muu voi auttaa meitä?" Hän huomautti, että Euroopan komissio on tukenut visiota avoimemmasta suhtautumisesta innovaatioihin termin "avoin innovaatio" käytön alusta lähtien.

Kaksipäiväisen, useita keskusteluja, paneeleja ja rinnakkaisia istuntoja sisältäneen konferenssin aikana toistuviksi teemoiksi nousivat joukkojen yhteisvoiman tunnustaminen sekä päättäväisyys sen voiman valjastamisesta. "Joukkojen yhteisvoima on yhä tärkeämpää. Ajatusmallin muutos on todellinen – ei hallinta eikä valvonta vaan organisointi on avainasemassa luotaessa saumattomia avoimen innovaation ekosysteemejä. On välttämätöntä, että innovaatioekosysteemeistä tulee – ja että ne pysyvät sujuvina," selitti Bror Salmelin, innovaatiosysteemien neuvonantaja, DG CONNECT, Euroopan komissio.

Tätä sujuvuutta pannaan parhaillaan käytäntöön Espoon innovaatioidenpuutarhassa Espoon kaupungin aloitteesta, joka sisältää 24 tutkimuslaitoksen ja Aalto-yliopiston rinnalla yritysten pääkonttoreita sekä aktiivisesti osallistuvia kansalaisia. Nämä neljä sidosryhmää – julkinen, yksityinen, akateeminen ja kansalaiset – muodostavat avoimen innovaation nelikierteen. Edellytykset innovaatiopuutarhassa ovat johtaneet alaa johtaviin aloitteisiin, kuten Startup Saunaan, joka on startupien huippuedistäjä Pohjois-Euroopassa sekä Aaltoes:iin, jolle hiljattain annettiin tunnustus maailman parhaasta alle 5-vuotiaasta yrittäjyyden yhteisöstä.

Lisätietoja


Valokuva: Tuula Palaste-Eerola, Helsinki-Uusimaa alueneuvosto

Pia Mörk
comments powered by Disqus