Blogi: Kuka rakentaa Suomelle Euroopan parhaan työelämän 2020?

9.3.2015
Työelämästä on kirjoitettu paljon. Enimmäkseen ajatuksia ja näkemyksiä ovat esittäneet jo pitkään työmaailmassa olleet. Vähäiseksi ovat jääneet kirjoitukset, joissa nuoret olisivat saaneet äänensä kuuluviin.

Miksi näin? Emmekö me kuitenkin ole rakentamassa parasta työelämää meille kaikille – niin nuorille työelämään pian astuville, kuin siellä jo pidempään työskenneille aikuisillekin? Yhtälailla, eikö parasta työelämää rakentamaan tulisi saada mukaan kaikki työelämän organisaatiot niin yksityiseltä, julkiselta kuin kolmannelta sektoriltakin? Millään taholla ei yksistään voi olla riittävästi tietoa ja näkemystä. Erilaisuus on ehdottomasti rikkaus parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.

Kokeilevan yhteiskehittelyn kautta yhteistä tulevaisuutta rakentamaan!

Sitran mukaan uusi työ on muun muassa joustavaa, monimuotoista, verkottunutta, kokeilevaa ja purskeista. Mitä jos rakentaisimme tulevaa työelämäämme samalla tavoin: monimuotoisesti verkottuen, joustavasti ja kokeilevasti eri-ikäisten ja erilaisten toimijoiden purskeisena yhteiskehittelynä? Me kirjoittajat uskomme sukupolvi- ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyön voimaan. Koemme myös olevamme aitiopaikalla verkottamaan ja innostamaan monenlaisia tahoja ja toimijoita yhteiseksi hyväksi.

Oma organisaatiorajat ylittävä yhteistyömme juontaa juurensa vuosien takaa asiakkaan ja konsultin rooleista. Nyt rakennamme yhteistyötä kuitenkin aivan uudelta pohjalta. Organisaatiorajat eivät estä, kun yhteisenä intressinä ovat yhteiskunnan ja työelämän kinkkisten ilmiöiden ymmärtäminen ja ratkaisujen ideointi. Dialogia käydään ahkerasti, ajattelua ohjaavina sloganeina muun muassa "ihmiset edellä" ja "kaikkien aivot käyttöön". Vaikka dialogi organisaatiorajat ylittäen onkin ollut hedelmällistä, eri sukupolvien näkökulma on kuitenkin puuttunut pohdinnoistamme. Oivalliset ajattelukumppanit löytyivät yllättäen. Oli hämmentävää havahtua huomaamaan, että nuoren ääni voi kuulua myös läheltä.

Opiskelu- ja työelämän alkutaipaleella oleva nuori mies täräyttikin uskomuksiamme heti saman tien ja perustavalaatuisesti: "Miksi menisin opiskelemaan oppilaitokseen? Tarvittavan osaamisenhan voi hankkia muutenkin!"

Toisenkin nuoren miehen ajatukset tämän ajan työelämästä pysäyttivät:

"Nuorena työelämään astuminen on vähintäänkin jännittävää. Usein vaikuttaa, että kukaan aikuinen ei nauti työstään. Ratkaisu kaikkeen tuntuu olevan eläkeiän nostaminen ja saada nuoret nopeammin työelämään. Kaikki nämä tavoitteet asetetaan talouden näkökulmasta, eikä yksilön tarpeita tai ihmisten omia toiveita oteta huomioon. Kaiken pitää olla mahdollisimman kustannustehokasta ja jokaisen osa-alueen pitää olla viritetty loppuun asti. Jos oikeasti haluamme tehdä Suomeen Euroopan parhaan työelämän 2020, täytyy sen lähteä siitä, että haluamme oikeasti parantaa ihmisten työhyvinvointia, eikä vaan katsoa sitä tapana lisätä tehokkuutta työpaikoilla. Tässä Suomen tulisi mielestäni ottaa mallia Etelä- ja Länsi-Euroopan ns. lungimmista maista kuten Ranskasta tai Italiasta. Siellä työ on ihmisille tapa ansaita elanto, eikä mikään elämän tarkoitus."

Olemmeko valmiita kuuntelemaan, mitä näkemyksiä ja ajatuksia tämän päivän nuorten kysymysten ja pohdintojen taakse kätkeytyy niin oppimisesta, työelämästä kuin elämästä yleensäkin? Riittääkö meillä rohkeutta kuulla meidän aikuisten mielestä ehkä epäsopiviakin ajatuksia?

Suomen sija Euroopan paras työelämä -kisassa on tällä hetkellä neljäs. Vahvuuksiamme ovat erityisesti investoinnit tuotantoprosesseihin. Kehittämiskohteitamme ovat puolestaan erityisesti palvelut ja tuotteet. Voisiko organisaatioiden ja sukupolvien rajat ylittävää keskustelu- ja kehittämiskulttuuri olla yksi Suomen valttikorteista matkalla kohti Euroopan parasta työelämää? Ehkä se olisi sitä tämän ajan talkoohenkeä, joka olisi hyvä herättää henkiin ja valjastaa työelämämme yhdeksi vahvaksi voimaksi?

Ainakin ajatusta kannattaa pohtia. Me peräänkuulutamme aitoa, uteliasta ja arvostavaa tittelitöntä kohtaamista yhteisten, haastavien ongelmien ratkaisemiseksi. Ajan ja paikan raivaaminen yhteiskehittelylle on ajankohtaista ja tärkeää juuri nyt.

 

Toinen kirjoittaja, Marita Huhtaniemi, toimii Metropolia ammattikorkeakoulussa kehittämisen asiantuntijana. Metropoliassa yhteiskehittelyllä on onnistuttu rakentamaan monia työ- ja opiskeluyhteisön toimintakulttuuria parantavia uudistuksia.

Toinen kirjoittaja on organisaatiokonsultti ja työelämäkehittäjä Anneli Tuura Humap Consultation Oy:stä. Humap Oy on mukana rakentamassa Unelmien työkulttuureja. Humap on erikoistunut monipaikkaisten organisaatioiden oppimis- ja ajatteluprosessien tukemiseen.

Tiina Lifländer
comments powered by Disqus