Kiertotalouden käsittely mediassa on yleistynyt nopeasti

17.12.2015

Kiertotaloudesta on tullut uusi avaintermi sekä EU:n ympäristöpolitiikassa että Suomen poliittisessa keskustelussa. Monet keskeiset toimijat, kuten
Sitra ja Tekes ovat aktivoituneet edistämään kiertotaloutta. Sitra on laatinut selvityksen kiertotalouden mahdollisuuksista Suomessa. Tekes puolestaan rahoittaa kiertotaloutta edistäviä tutkimus- ja kehityshankkeita.

Medialla on suuri rooli muutoksen edistämisessä tai hidastamisessa. Kiertotaloudella näyttäisi olevan mediassa myönteinen kaiku. Esimerkiksi yleisönosastokirjoituksissa yritykset näkevät kiertotaloudessa uutta potentiaalia. Kiertotalousuutiset käsittelevät aihetta laajasti jätteiden kierrätyksestä kokonaan uudenlaiseen suljettuun arvokiertoon ja kiertotalous yhdistetään mediassa vahvasti biotalouteen. Kiertotalouden on todettu olevan "kesken jäänyttä biotaloutta", joka tekee biotaloudesta entistä kestävämpää sekä resurssinkäytön että muiden ympäristövaikutusten suhteen.

Kiertotalouden hyödyllisyyttä perustellaan enemmän talouskasvulla ja työpaikoilla kuin ilmastonmuutoksen torjunnalla ja muilla ympäristöargumenteilla. Kuitenkin kiertotalouden tulee toteutua kestävästi, ja kiertotalouteen pohjautuvien liiketoimintojen ympäristöhyödyt tulisi olla todennettavissa. Ympäristöhyötyjen muodostuminen kiertotalouden eri vaiheissa tuotesuunnittelusta palveluihin ja tuotteiden uudelleenhyödynnettävyyteen on olennaista.

Lainsäädäntö esiintyy mediassa sekä suurena mahdollistajana että hidastajana kiertotaloudelle. EU:n kiertotalouslakipaketin viivästymistä on kritisoitu epäsuorasti HS:ssä. Kauppalehdessä paketin menestymistä on pidetty välttämättömänä, kunhan kiertotaloutta ei pilattaisi "ympäristöbyrokratialla". Virheellisen tai ennakoimattoman lainsäädännön haitat nousevat esiin etenkin elinkeinoelämän näkemyksissä. Samaan aikaan mäntyöljyn määrittely jätteeksi tai raaka-aineeksi tuntuu asettavan yrityksiä vastakkain samalla tavoin kuin jätteenpolttolaitosten uumoiltiin hidastavan siirtymistä kiertotalouteen.

Kiertotalous näkyy vahvasti Suomen uusimmassa hallitusohjelmassa. EU:sta odotetaan uutta kiertotalouspakettia joulukuun alussa, ja siitä näyttäisi olevan tulossa edellistä luonnosta tiukempi. Tällä hetkellä jokaisen toimijan tuleekin siirtyä sanoista tekoihin ja työpajakeskusteluista uusien innovaatioiden edistämiseen. Potentiaalisimmat kiertotalousinnovaatiot syntyvät tuotteiden ja palvelujen arvoketjujen eri osia edustavien toimijoiden sekä talouden eri sektoreiden välisen yhteistyön tuloksena. Kiertotalouden edelläkävijäyrityksiksi ja bisneskonsepteiksi on mediasssa mainittua muun muassa Ekokemin Kiertotalouskylä, panttijärjestelmää verkkokaupan paketteihin soveltavan "RePack" -toimintamalli, Mud Jeansin farkkuliisaus, Googlen modulaarinen älypuhelin sekä Renault'n kunnostustoiminta. Näistä tuoreita konsepteista voivat muutkin oppia ja saada ideoita oman toimintansa muuttamiseksi kiertotalouden mukaiseksi.

Biotalouden ja kiertotalouden esiintyminen ammattilehdissä on lisääntynyt voimakkaasti.



Kirjoittajat: Paula Kivimaa, Riina Antikainen, Tiina Jääskeläinen & Kasperi Lavikainen
(yläkuvassa vasemmalta Kivimaa, Antikainen ja Jääskeläinen)

 

Kirjoitus perustuu raporttiin Media Analysis of Sustainable Circular Bioeconomy in Finland, jonka laati Kasperi Lavikainen tutkijoiden Tiina Jääskeläinen ja Paula Kivimaa ohjauksessa. Raportti on toteutettu osana Tekesin Green Growth -ohjelman "Valmistavan teollisuuden uusiutuminen kohti kestävää kierto-biotaloutta ja johtopäätökset innovaatiopolitiikalle" (RECIBI) -hanketta. Hanketta toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Aalto yliopisto ja Lundin yliopisto. Raportti löytyy hankkeen verkkosivulta http://www.syke.fi/projects/recibi. Media-analyysissä tarkasteltiin sanomalehtiä (Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus ja Kauppalehti) sekä ammattilehtiä (Tekniikka & Talous ja Talouselämä).

 

Sanna Nuutila