Henkilöstö ja asiakkaat mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen

17.3.2015
Henkilöstön osaamista tulisi hyödyntää uudistusten suunnittelussa laajemmin, todetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoiman laajan ns. Osuva-projektin loppuraportissa.

Uudet toimintatavat voivat syntyä työntekijöiden ja asiakkaiden nostamista ongelmatilanteista tai johdon aloitteesta. Kummassakin tapauksessa henkilöstön osallistumista tarvitaan, jotta muutokset omaksutaan käytännössä ja asiakkaiden saama palvelu muuttuu. Johdon ja työntekijöiden on rakennettava yhteinen ymmärrys työstä ja asiakkaiden tarpeista. Innovoinnin tulee olla osa johdon ja työntekijöiden arkipäivän työtä.

Valtakunnallinen Osuva-projekti tutki Tekesin rahoituksella vuosina 2012–2014, miten sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa tuettiin osallistuvaa innovaatiotoimintaa johtamisen keinoin. Tutkimus toteutettiin kuuden kunnan tai kuntayhtymän alueella kehittämishankkeiden, haastatteluiden ja henkilöstökyselyiden avulla. Osallistuva innovaatiotoiminta on henkilöstön ja asiakkaiden aktiivista ja aloitteellista osallistumista yhteisölliseen kehittämis- ja innovaatioprosessiin.

Uusien toimintatapojen kehittäminen vaatii esimiesten ja johdon tukea

"Suurin ongelma näyttää olevan se, että työntekijöiden ideoita ei käsitellä eikä niille tapahdu mitään. Työntekijät kehittävät toimintamalleja jatkuvasti, mutta nämä ruohonjuuritason uudistukset eivät leviä. Työntekijät odottavat johdolta ja esimiehiltä tukea ja kannustusta uusien toimintatapojen ideointiin, suunnitteluun ja levittämiseen", kertoo projektin johtaja Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Vain 45 prosenttia työntekijöistä kokee, että aloitteita ja ideoita käsitellään työyksiköissä ja 35 prosenttia kokee, että ne viedään käytäntöön.

Tutkimushankkeessa esiin tulleet kehittämisaiheet olivat hyvin käytännönläheisiä. Säästöjen aikaansaamiseksi käynnistettiin esimerkiksi fysioterapiapalveluiden ryhmätoiminta. Terveysasemien puhelinpalveluiden ruuhkaa vähennettiin kehittämällä takaisinsoittopalvelua sekä verkkosivujen sisältöä ja rakenteita.

Henkilöstö kokee työssään tapahtuneet isot muutokset suurelta osin varsin negatiivisina. Työntekijöistä noin 45 prosenttia koki, että muutokset ovat haitanneet työtä tai asiakkaan saaman palvelun laatua ja vain noin 20 prosenttia koki muutosten edistäneen työntekoa tai parantaneen laatua. Isot rakenteelliset muutokset organisaatiossa estävät muihin innovaatiotoimintoihin keskittymisen ja organisaatiot halvaantuvat odottamaan päätöksiä.

"Muutokset koettiin hyödyllisiksi, kun henkilöstö otettiin mukaan suunnitteluun, johtaminen oli oikeudenmukaista ja työyhteisöt olivat toimivia. Luottamus esimieheen ja johtoon oli erityisen tärkeää", toteaa tutkimuspäällikkö Timo Sinervo THL:stä.


Saarisilta Jaana, Heikkilä Johanna (toim.). Yhdessä innovoimaan - osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 4/2015

Lisätietoja

www.osuva-foorumi.fi

Tutkimuspäällikkö Timo Sinervo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Puh. 029 524 7231
timo.sinervo (at) thl.fi

Johanna Heikkilä
Osuvan sisällöllinen johtaja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Puh. 040 848 8623
johanna.heikkila (at) jamk.fi

Pia Mörk
comments powered by Disqus