FinnSight patisti Suomea sanoista tekoihin

24.9.2015
Avoimuutta, rohkeutta, verkostoitumista, toisinajattelua, sääntöjen, pykälien ja siilojen rikkomista, peiliin katsomista sekä ripeitä tekoja. Siinä eväitä, joita Finlandia-talon FinnSight 2015 -forumissa listailtiin Suomen tulevaisuuden turvaksi.

Pitäisikö suomalaisia varten kirjoittaa kansalaistottelemattomuuden käsikirja?

Siinä yksi keskiviikkona Finlandia-talolla esiin nousseista ideoista, joka ennakointifoorumin alussa olisi voinut kuulostaa lähinnä vitsiltä, mutta sai päivän päättyessä ihan vakavasti otettavan sävyn.

Valtioneuvoston kanslian, työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin, Sitran, Suomen Akatemian, Kansallisen Ennakointiverkoston ja Team Finlandin järjestämä työpaja keräsi Veranda-saliin parisataa osanottajaa, jotka edustivat valtion ja kuntien hallintoa, elinkeinoelämää, yliopistoja ja tutkimusorganisaatioita. Kuusituntisen rupeaman aikana Suomea rohkaistiin ja potkittiin eteenpäin niin puhujakorokkeella kuin osallistujien workshopeissa.

Luovuus ja verkostot hyötykäyttöön

Polttoainetta keskusteluun tarjosivat aamupäivän puhujavieraat, London Business Schoolin professori Julian Birkinshaw sekä futuristi ja muutoskonsultti Anne Lise Kjaer, jotka korostivat verkottumisen, kyseenalaistamisen ja uuden ajattelun tärkeyttä.

Suomella on heidän mielestään kaikki eväät selvitä nykyisestä suosta, sillä monet perusasiat ovat kunnossa. Se kuitenkin edellyttää ajattelutapojen ja käytäntöjen muuttamista. Uusia innovaatioita ei synny riittävästi toimintaympäristössä, joka monessa kohtaa on perua 1900-luvun alusta ja teollistumisen aikakaudelta.

Sama vaiva koskee niin yrityksiä kun julkista sektoria.

”Menestyksen ja uusien innovaatioiden avainasioita ovat avoimuus, verkostot sekä erilaisuutta sietävä johtamisjärjestelmä, joka silti näyttää suuntaa ja asettaa tavoitteita. Organisaatioihin on palkattava ihmisiä, jotka pystyvät luovaan ajatteluun ja miettimään asioita rohkeasti toisin”, opasti mm. Thinkers 50-listalle päässyt Birkinshaw.

Avoimuudesta hän otti esimerkiksi Piilaakson, jossa innovaatioiden ja ideoiden jakaminen on ollut koko kasvun siemen. Verkottumalla menestyneistä kaupungeista Birkinshaw nosti esiin mm. Hong Kongin ja Singaporen.

”Miljoonakaupunki on moninkertaisesti innovatiivisempi kuin maakuntakaupunki”, hän muistutti.

Suomen on myös professorin mukaan muokattava julkinen hallinto sellaiseksi, että se tukee tietoyhteiskunnan työtapoja ja työelämää sekä yrittäjyyttä.

Työkalupakki ajan tasalle

Anne Lise Kjaer hyödynsi omassa puheenvuorossaan vanhaa kiinalaista viisautta. Sen mukaan muutostuuliin voi varautua kahdella tapaa: joko rakentamalla muureja tai tuulimyllyjä.

Hän kehui pohjoismaalaisten olevan monessa kohtaa oivallisia mittamaan ja raportoimaan eri asioita, mutta muutosten tekeminen on meille vaikeaa. 

Samalla hän varoitteli, ettei menestys erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa välttämättä kerro koko totuutta. Näin on käynyt myös Suomessa.

”Tilastot voivat antaa illuusion, että homma on hallussa”, hän muistutti.

Birkinshaw´n tavoin hän korosti, ettei tulevaisuudessa yksinkertaisesti pärjätä takavuosien työkalupakilla. Internetistä ja kansainvälisistä verkostoista on tullut kasvun ja menestyksen globaaleja draivereita.

”Nuorempi polvi on diginatiiveja maailmankansalaisia, joita ei johdeta eikä saada innovoimaan ylhäältä alaspäin. Uutta syntyy vain kyseenalaistamalla ja rajoja rikkomalla”, Kjaer painotti.

Retoriikka ei muutu motoriikaksi

Puheensa päätteeksi hän patisti jokaista osallistujaa miettimään yhden konkreettisen muutoksen ja asettamaan sille myös deadlinen.

”Ilman sitä täältä ei pääse ulos”, hän vitsaili.

Kjaer sai näkemyksilleen tukea myös valtiosihteeri Olli-Pekka Heinoselta.

”Suomen keskeinen pulma on retoriikan ja motoriikan välinen ristiriita. Olemme hyviä suunnittelemaan ja ennakoimaan, mutta emme pääse riittävän nopeasti sanoista tekoihin”, hän harmitteli.

Toinen helmasyntimme on tietynlainen täydellisyyden tavoittelu. Laatu on tärkeää, mutta nyt vaaditaan myös ketteryyttä.

”Maailma muuttuu sellaista vauhtia, ettei asioita voikaan saada täysin valmiiksi. Lisäksi entistä isompi osa innovaatioista syntyy pitkän ja raskaan tuotekehitysputken sijaan asiakasrajapinnoissa”, hän muistutti.

 

TEKSTI: Timo Sormunen, Recommended

Miia Linnusmaa
comments powered by Disqus