FinnSight-paneeli rohkaisi rikkomaan rajoja ja rutiineja

30.9.2015
Suomi on menettänyt monessa kohtaa edelläkävijän aseman eikä sitä saavuteta takaisin vanhoilla valmennusmetodeilla. Onnistuminen edellyttää radikaaleja ratkaisuja, yleistä asennemuutosta ja suomalaisen arvopohjan tarkistusta, evästivät Finnsight 2015-panelistit viime viikolla Finlandia-talolla.

Katse suurteollisuuden sijaan pk-yrityksiin. Työn tekeminen, teettäminen ja yrittäminen helpommaksi. Palvelualat vapaaksi säädösviidakosta. Julkisen sektorin rooli selkeämmäksi.  Kunnianhimoisempaa asennetta ja katse suoraan kansainvälisille kilpakentille.

Lista ei ole peräisin minkään puolueen vaaliohjelmasta, vaan viikko sitten Finlandia-talolla järjestetyn Finnsight-foorumin paneelikeskustelusta. Siinä Suomelle hakivat suuntaa ja lamalääkkeitä ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen, Tekesin asiantuntija Sonja Heikkilä, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen, startup-yrittäjä Miki Kuusi ja tietokirjailija Tuuti Piippo.

Kuusikko oli yksimielinen siitä, että Suomi ehti tuudittautua kultaisten Nokia-vuosien tuomaan hyvänolon tunteeseen. Vaikka varoittavat signaalit olivat hyvin tiedossa, niihin ei osattu eikä myöskään haluttu reagoida ajoissa.

”Tietoa tulevasta on ollut ihan riittämiin ja hyvissä ajoin. Silti olemme hukanneet aikaa ja edelläkävijyyttä. Ne ovat kuitenkin juuri Suomen kokoisen maan vahvuus”, muistutti Olli Hietanen.

Miki Kuusi komppasi ja muistutti, kuinka Suomessa aikanaan kummasteltiin Ruotsin päätöstä vetää nopea laajakaista läpi maan. Viime vuodet ovat näyttäneet, mitä tuo investointi on pidemmässä juoksussa tuottanut.

”Lopputuloksena on Spotifyn kaltaisia menestystarinoita. Niitä ei ilman nopeaa ja kattavaa laajakaistaa olisi syntynyt. Se on myös esimerkki julkisen sektorin roolista uusien edellytysten luojana”, Kuusi huomautti.

Keskinkertainen suoritus ei kanna

Sonja Heikkilän mielestä Suomi voi palata monella alueella edelläkävijäksi, jos se pystyy tiivistämään julkisen ja yksityissektorin välistä yhteistyötä ja luomaan uusia ekosysteemejä. Niiden kautta on hyvä ponnistaa isommille markkinoille.

Tuuli Piippo puolestaan harmitteli suomalaisiin tarrautunutta varovaisuutta ja heikkoa riskinottokykyä.

”Kyllä meillä olisi varaa olla paljon rohkeampia”, hän evästi.

Myös Mika Anttosen mielestä meillä menee edelleen liian hyvin. Tyydymme keskinkertaisiin suorituksiin ja pelaamme varman päälle. Se ei kuitenkaan enää riitä.

”Olemme elintasopyramidin huipulla, josta laskeutuminen tekee kieltämättä kipeää. Ydinkysymys on, löydämmekö enää sellaista yhteistä arvopohjaa, jolla Suomea viedään eteenpäin”, Anttonen murehti.

Katse peiliin

Uuden kasvun oraita panelistit löysivät monelta suunnalta. Listalle nousivat yleisen asennemuutoksen, siiloajattelun purkamisen ja julkisen sektorin keventämisen ohella mm. työllistämisen ja yrittämisen helpottaminen, ratkaisukeskeisemmät julkiset hankinnat sekä digitalisaation vieminen uusille aloille.

Ideoita sinkoili myös FinnSight-foorumin noin 200-henkiseltä osallistujajoukolta. Joukossa oli mm. yrityksen perustamiseen ja bisnesidean hiomiseen pyhitettäviä vapaapäiviä, turvapaikanhakijoiden työllistämistä ja digitaalisia työmarkkinoita.

”Edessämme on iso ja nopea teknologialoikka, jota voi verrata höyrykoneen keksimiseen. Tavallaan koko Suomi on keksittävä uudestaan”, Hietanen totesi.

Samalla muistutettiin, että tehokkain muutostyökalu on eteisen peili. Siihen kannattaisi vilkaista joka kerta ennen töihin lähtöä ja miettiä, mitä voisin tänään tehdä aiempaa paremmin.

 

Teksti: Timo Sormunen/ Recommended

Miia Linnusmaa
comments powered by Disqus