Internet of Buildings – Kiinteistöt tuottamaan kiertotaloudella

15.9.2015
Kiinteistöt ovat suurin yksittäinen resurssien käyttäjä yhteiskunnassa vastaten maailmanlaajuisesti noin puolesta kaikesta varallisuudesta ja kuluttaen noin 40 % globaaleista energia- ja materiaaliresursseista. Tällä hetkellä kiinteistöresurssin käyttö on kuitenkin hyvin tehotonta sekä rahatalouden että luonnontalouden näkökulmasta. Kiinteistöjen 60% osuudella kansallisvarallisuudesta ja 40% osuudella luonnonresursseista luodaan arvoa vain 15% bruttokansantuotteesta. Internet of Buildings voi tuoda tähän muutosta.

Nykyisellään kiinteistöjä käsitellään kuitenkin yksittäistapauksina, jolloin olemassa olevaan potentiaaliin ei päästä käsiksi. Vasta kiinteistöjen verkottaminen keskenään tieto-, energia sekä resurssivirroilla mahdollistaa potentiaalin tehokkaan käyttöönoton. Tästä on maailmalla jo hyviä esimerkkejä energian osalta kun Toyota ja Google verkottavat kiinteistöjä laajemmaksi systeemiksi.

Rakennusten älykäs verkko (Internet of Buildings) pystyy jakamaan ja optimoimaan energiavirtoja, pääoma- ja palveluresurssia sekä hyödyntämään uusiutuvia luonnonvaroja huomattavasti aiempaa kehittyneemmällä tavalla. Verkottumisen avulla voidaan saavuttaa täysin uudenlaisia liiketoimintamalleja ja lisätä yksittäisen kiinteistön omistajan toimintaedellytyksiä markkinoilla sekä kuluttajan että tarjoajan roolissa.

Verkottumisen avulla ei pelkästään mahdollisteta energiavarojen käytön tehostumista ja liiketoiminnallisen ekosysteemin murrosta, vaan evoluutiolla on vaikutusta myös muiden kiinteistöresurssien saattamiseksi markkinoille kannattavasti.

Internet of Buildingsin myötä älykkäiden vähän energiaa kuluttavien rakennusten sekä tehokkaiden energian tuotanto-, jakelu ja varastointimahdollisuuksien myötä voidaan merkittävästi vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista sekä lisätä energiaomavaraisuutta. Keskenään kommunikoivat rakennukset vapauttavat merkittävästi resursseja rakennusten, järjestelmien ja palveluiden vajaa- ja nollakäytön karsimisen kautta asiakkaiden ja kuluttajien edes huomaamatta. Kiinteistöresurssia tehokkaammin jakamalla voidaan luoda myös uutta tulovirtaa mahdollistamalla alueiden sisäiset resurssikierrot (biomateriaalihyötykäyttö, käyttämätön autotalli, jäteastiassa tilaa, asunnon lyhytaikainen vuokraus, jne.) sekä lisättyä palvelujen käyttöä materiaalihankinnan sijasta. Myös energiankulutusta voidaan optimoida helposti siirrettävällä energialla käyttötarpeen mukaan (asunto, toimisto, kauppa, sähköauto, kesämökki).

Aalto-yliopisto toteuttaa aiheesta tutkimuksen, jonka tavoitteena on

  1. Mallintaa kiinteistöjen verkottamisesta raha- ja luonnontaloudessa saatavat resurssi- ja ympäristöhyödyt
  2. Tutkia tarvittavia muutoksia toimialan liiketoimintaekosysteemissä sekä yksittäisten toimijoiden liiketoimintamalleissa
  3. Tutkia miten kiinteistöt parhaiten voidaan verkottaa systeemiksi, esimerkiksi etävalvomon, koneiden internetin tai palveluorganisaation kautta
  4. Arvioida tulevaisuustutkimuksen menetelmin Internet of Building -kiertotalouden vaikuttavuutta Suomen kilpailukykyyn, kauppataseeseen ja työllisyyteen.

Tutkimuksen tuloksena syntyy uuden Internet of Buildings -teollisuudenalan määrittely sekä sen raha- ja luonnontaloudelle tuottamat hyödyt kiertotaloudelle. Tutkimus käy läpi maailmanlaajuisesti esimerkkejä miten kiinteistöjä verkottamalla on luotu uusia tuotteita ja liiketoimintaa, sekä arvion Internet of Buildings -markkinoiden suuruudesta.

Tutkimus toteutetaan Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun kiinteistöliiketoiminnan tutkimusryhmässä. Professori Seppo Junnilan johtamalla tutkimusryhmällä on mittavasti kokemusta asiakasarvoon, innovaatioihin sekä kestävään kehitykseen liittyvistä tutkimushankkeista, lukuisia artikkeleita kansainvälisissä huippujulkaisuissa ja lukuisia merkittäviä teollisuuden kanssa yhdessä toteutettuja tutkimushankkeita. Tutkimusryhmällä on tämän lisäksi vahvaa käytännön osaamista sekä liiketoiminnan- että liiketoiminnan kehittämisen johtamisen alueilta. Tekes rahoittaa tutkimusta.

Eero Lukin
comments powered by Disqus