Mitä insinööri ja liikemies voisivat oppia taiteilijalta?

11.12.2015
Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen hanke Lasertaideresidenssi tunnearvoa konkretisoivana työkaluna (LARES) on perehtynyt poikkialaiseen yhteistyöhön tuomalla ammattitaiteilijat ja lasertekniikan asiantuntijat yhteen. Lappeenrannan teknillisen yliopiston laserlaboratorion yhteyteen perustettiin yhden lukuvuoden ajaksi taiteilijaresidenssi, jossa kahdeksan taiteilijaa työskenteli kukin 1-2 kuukauden ajan. Hankkeessa pyrittiin löytämään tuoreita, luovuutta ja tunnetta hyödyntäviä näkökulmia yritysten arvonluontiin tutkimalla taiteilijoiden ja insinöörien yhteistyötä yhdessä ja erikseen. Tekes rahoitti hanketta.

Hankkeen tuloksiin pohjautuva julkaisu ”Mitä insinööri ja liikemies voisivat oppia taiteilijalta?” esittelee 10 näkökulmaa työn uudistamiseksi ja vinkkejä yleisemminkin taiteilijan ja yrityksen yhteistyöhön. Mikäli koko residenssityöskentelyn aikaa pitäisi kuvata lyhyesti, sitä voisi kuvata käsiteparilla päämäärätietoinen epälineaarisuus. Tämä ensisilmäykseltä ristiriitainen ilmaus pyrkii tavoittamaan yhtäaikaisesti sen, kuinka vahva visio taiteilijalla omasta työstään usein oli, mutta kuinka joustavasti tämän vision toteuttamiseen pyrittiin ja useimmiten päädyttiin.

Taiteilijoille oli luonteenomaista perinteisestä tutkijasta ja suunnittelutyöstä poiketen hyvin kokeileva työskentelyote. Kokeilemista oli kahdenlaista: 1) leikkimielinen ja uusia ideoita etsivä kokeileminen ja 2) systemaattinen, ongelmanratkaisuun pyrkivä ja vaihtoehtoja karsiva kokeileminen. 

Hankkeen aikana havaittiin myös, kuinka poikkialaisuus ruokkii kokeilevuutta, sillä yhteisen kielen puuttuessa kommunikaatio on helpompaa yhdessä tekemisen kuin pelkän puhumisen kautta. Erityisen ilahduttavaa oli se, kuinka taiteilijoiden kokeileva työtapa rohkaisi myös muita ryhtymään nopeammin käytännön työhön pitkäkestoisen ”valmiiksi suunnittelun” sijaan. Tällaisella työskentelyllä saatiin aikaan monipuolisempia tuloksia ja nopeammin kuin pitkäkestoisen suunnittelun kautta.

Toiseksikin, taiteilijat olivat erinomaisia kyseenalaistamaan olemassa olevia ratkaisuja ja tekniikoita. Kun olemassa oleva haastetaan, voidaan löytää jotain täysin uutta. Poikkialaisessa tiimissä voi olla helpompi havaita tottumuksesta johtuvia vanhanaikaisuuksia tai epäjohdonmukaisuuksia, koska asiaa voi tarkastella uusin silmin. Lisäksi amatöörin on helpompi esittää ns. ”tyhmiä kysymyksiä”.

Usein vaikutti siltä, että taiteilijat pyrkivät kohti ristiriitaisuuksia ja paradokseja, etsien rajapinnoilta voimaa. Tämä yhdistettynä vahvaan antautumiseen prosessille onnistuikin usein synnyttämään persoonallisia ja mielenkiintoisia, täysin uudenlaisia lopputuloksia. Virheettömyyteen ja suoraviivaiseen funktionaaliseen tähtäävälle insinöörille onkin oiva oppia hakeutua joskus vähän rosoisemman pariin ja haastaa käsityksen laadusta – eri yhteyksissä laatu voi tarkoittaa hyvin eri asioita.

Insinöörityöskentelyssä usein unohdetaan myös se, millaiseen kulttuuriseen kontekstiin liiketoiminta tai tuote sijoittuu. Taiteilijat liittivät usein töihinsä näitä merkityksiä ja viittauksia, jolloin työllä on mahdollisuus puhutella kokijaansa. Työskentely käyttäen monipuolisesti eri aisteja, kosketellen ja tunnustellen materiaaleja ja lopputuloksia, laajensi työn ilmaisuvoimaa.

Tunnearvo tuotteessa on juuri tätä kykyä puhutella ja ilmaista, herättää halu ostaa ja vaalia, kokea yhteys. Kulttuuristen kontekstien tunnistaminen ja hyödyntäminen on myös ensiarvoisen tärkeää silloin, kun pyritään täysin uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, joiden täytyy sopeutua olemassa olevaan kulttuuriin tai peräti pystyä muuttamaan sitä.

Tällainen vahva osaaminen syntyy hitaasti. Näkemys siitä, että työn tekeminen on itsessään myös investointia tulevaan ja osaamispääomasta huolehtimista, mahdollistaa jatkuvan kehittymisen, jonka pohjalta voidaan luoda useita innovaatioita tähdenlentojen sijaan.

Lue julkaisu: Mitä insinööri ja liikemies voisivat oppia taiteilijalta?

Emmi Maijanen, Saimaan ammattikorkeakoulu
Projektipäällikkö, LARES
Kuva: Näyttelyjulkaisusta, Mimosa Kaitala/Merja Salonen

 

Eero Lukin
comments powered by Disqus