Mediainnovaatiokilpailun voittotöistä välittyy yhteiskunnallisuus ja hyöty

11.3.2015
Mediainnovaatiokilpailun voittoon nostettiin yksimielisellä päätöksellä kymmenen työtä. Työt ja tekijät edustavat juuri sitä innovatiivista ajattelua ja uskoa tulevaan mitä kilpailulla haimme, sanoo opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

- Kilpailu haastoi kansalaiset ja yritykset ideoimaan digitaalisen median käyttöön uusia näkökulmia, palveluita ja toimintatapoja. Aihe on ajankohtainen ja kiinnostava, sillä kilpailussa oli lopulta huikeat 123 monipuolista ja tasokasta innovaatiota, iloitsee ministeri Kiuru.

Kilpailun yksilö- ja joukkuesarjassa yksi palkinto jaettiin kahdelle innovaatiolle, joiden tekijöiden toivottiin tekevän yhteistyötä. Nämä olivat Prime – maksullisten mediasisältöjen aggregaattori ja Aatos – journalismin spotify (molemmille 25 000 euroa). Palkinnoille pääsivät myös Faktabaari (30 000 euroa), Puukko Media (20 000 euroa) ja Verner (10 000 euroa).

Yrityssarjassa kärkeen nousivat Longplify ja Rapport (molemmille 40 000 euroa). Lisäksi Tässä ja Nyt, Datomik ja Leia ePaperi saivat kukin 10 000 euron avustuksen.

Tuomaristo katsoi, että taso oli kova ja työt olivat tasaväkisiä. Kilpailutöissä korostui esimerkiksi yhteiskunnalliset arvot, uudet ansaintamallit ja toimintatavat sekä se, että ne tuottavat lisähyötyä kuluttajalle. Lisäksi palkitussa innovaatioissa oli tuore näkemys sisältöihin.

Mediainnovaatiokilpailun ja Tekesin kautta myönnettävän median innovaatiotuen juuret juontavat huoleen suomalaisen yhteiskunnan digitalisaation esteistä ja tässä kohdin erityisesti media-alan digimurrokseen.

- Vanhat toiminta- ja ansaintamallit eivät enää päde. Tarvitsemme visioita ja konkreettisia ehdotuksia siitä, miltä mediamaailma huomenna näyttää ja millaisia mediapalveluja suomalaiset kuluttajat haluavat tulevaisuudessa käyttää, sanoo ministeri Kiuru.

Loppukilpailussa oli yhteensä 20 finaalityötä, joista yhdeksän yksityishenkilön tai joukkueen ja yksitoista yrityksen jättämää innovaatiota.

Kaikki kilpailuun tulleet työt arvioitiin säännöissä kerrottujen kriteerien pohjalta. Näitä olivat muun muassa työn uutuusarvo, käyttäjälähtöisyys, toteuttamiskelpoisuus ja markkinapotentiaali sekä innovaation mahdollisesti tuottamat kustannussäästöt ja muut liiketoimintahyödyt.

Jokainen kisatyö kävi läpi esiraadin arvioinnin. Tämän jälkeen kaikki työt annettiin edelleen tuomaristolle tutustuttavaksi. Kaikki 20 finaalityötä olivat arvioinnin perusteella kilpailun parhaimmistoa.

Ministeriö halusi kilpailun avulla vauhdittaa media-alan siirtymistä digiaikaan. Kilpailun tavoitteena oli edistää alan rakennemuutosta ja tukea uusien, kilpailukykyisten sisältö-, palvelu- ja ratkaisukonseptien luomista ja kehittämistä digitaalisessa toimintaympäristössä.

Kilpailun palkintoina oli jaossa yhteensä 220 000 euroa. Palkinnot myönnetään valtionavustuksina, jotka on tarkoitettu muun muassa kilpailutyön jatkokehittämistä varten.

Tuomariston puheenjohtajana toimi opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Jäseninä olivat professori (ma.) Ari Heinonen Tampereen yliopistosta, asiamies Helene Juhola Viestintäalan tutkimussäätiöstä, toimittaja Elina Lappalainen Talouselämä-lehdestä, tutkija Johannes Koponen Demos Helsingistä, ohjelmapäällikkö Minna Suutari Tekesistä sekä Idean Oy:n perustajiin kuuluva Mikko-Pekka Hanski.

Eero Lukin
comments powered by Disqus