Digitaalisuus tuo tullessaan uskomattomia asioita

26.6.2015
​​​Tekesin asiantuntija Sakari Karppinen kävi Piilaaksossa tutustumassa mm. automaatioon pohjautuvien sovellusten ihmeelliseen maailmaan.

Tekes on tehnyt useita vuosia yhteistyötä Kalifornian Palo Altossa sijaitsevan maineikkaan tulevaisuustutkimukseen erikoistuneen IFTF-instituutin kanssa (Institute for the Future). Tutkimusyhteistyötä on hyödynnetty mm. Tekesin ohjelmiin liittyvässä strategiatyössä, jossa pyritään ennakoimaan pidemmän aikavälin kehitystrendejä ja ohjelman aihealueen kiinnostavia uusia signaaleja.

​​IFTF valitsee vuosittain yhteistyökumppaniensa kanssa uuden teeman Technology Horizons -tutkimusohjelmaansa. Sen tuloksia julkaistaan jäsentapahtumissa kahdesti vuodessa. Tämän vuoden tutkimusteema käsittelee automaation kehitystä (The Automated World: Toward Human + Machine Symbiosis, ks. esitys jutun lopussa).

Viime viikolla IFTF:n tiloissa järjestetyssä tapahtumassa julkaistiin alkuvuoden tutkimustulokset, jotka sisältävät viisi erilaista ennustetta automaation kehitykseen liittyen. Ennusteet perustuvat yhdistelmiin kehittyviä avainteknologioita, joita on tunnistettu yhteensä 20. Vaikutuksia tarkastellaan yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Ennusteista pyritään myös luomaan työkalupakki, jota tutkimustuloksia hyödyntävät organisaatiot voivat tehokkaasti hyödyntää omista lähtökohdistaan.

Seuraavassa on lyhyt kuvaus ennusteiden pääsisällöstä ja niihin liittyvistä sovellusmahdollisuuksista

1. Continuous capture and sensemaking: perustuu sensoriteknologian, konenäön ja analytiikan kehitykseen. Lisääntyvä datamäärä, tallennuskapasiteetti ja big data -analytiikka avaavat mahdollisuuksia melkein minkä tahansa ilmiön reaaliaikaiseen analyysiin. Tämä kehitys on ollut jo vaikuttamassa mm. itsestään ohjautuvien autojen tai lentävien robottien (drones) taustalla. Myös finanssimaailmassa on pystytty kehittämään tehokkaita reaaliaikaisia järjestelmiä väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia liittyy esim. konenäön hyödyntämiseen terveydenhoidon diagnostiikassa tai maanjäristyksen alueelliseen ennustamiseen matkapuhelimien sensoreita hyödyntämällä.

2. Simulating complex decisions: Tekoälyä ja kehittyneisiin algoritmeihin perustuvia järjestelmiä käytetään nykyisin apuna monimutkaisten järjestelmien simuloinnissa ja päätöksenteossa. Teknologian edelleen kehittyessä ja yleistyessä näitä sovelluksia on mahdollista hyödyntää myös osana arkipäiväisempää päätöksentekoa. Pääomasijoittaja Deep Knowlegde Ventures on esim. nimittänyt hallitukseensa algoritmin (Vital), joka osallistuu sijoituspäätösten valintaan.

3. On-demand intelligence: pilvipohjaisen laskentakapasiteetin kasvaessa ja se yhdistettynä tekoälyn ja sensoreiden yleistymiseen mahdollistaa älykkyyden lisäämisen melkein mihin tahansa tuotteeseen tai palveluun. Esimerkiksi Elemental Path on kehittänyt oppivan interaktiivisen lelun, joka on yhdistetty kognitiiviseen IBM Watson -järjestelmään (Cognitoys). Kehitys avaa myös työympäristössä lukuisia mahdollisuuksia vaativan asiantuntijatyön tukemiseen ja automaatioon.

4. Evolvable hardware: ohjelmistojen rooli kasvaa entisestään fyysisissä tuotteissa. Tuotteiden käyttötarkoitusta ja ominaisuuksia voidaan muokata joustavasti niiden elinkaaren aikana. Matkapuhelinten ja tietokoneiden automaattiset ohjelmistopäivitykset ovat jo arkipäivää ja sähköautoonkin on mahdollista hankkia tarvittaessa lisää tehoa tai ominaisuuksia tien päällä.

Kehityksen odotetaan jatkuvan mm. kodinkoneiden osalta. IBM ja Samsung ovat vertaisverkkoteknologiaa hyödyntämällä kehittäneet esineiden internet -verkkoa laitteiden välille (Adept-projekti). Esimerkkisovelluksena on autonominen pyykinpesukone, joka osaa tilata pesuainetta ja neuvotella sähkön ja veden hinnasta jakelijoiden kanssa. Lohkoketjuteknologia (blockchain) ja esineiden internet avaavat kiinnostavia tulevaisuuden mahdollisuuksia myös teollisissa sovelluksissa.

5. Encoded judgements: Automaation lisääntyessä törmätään vääjäämättä yhä enemmän myös sosiaalisiin haasteisiin ja lainsäädännön puutteisiin. Esimerkiksi yhdistämällä Googlen itsestään ohjautuva auto ja Uberin tilauspalvelu olisi jo teknologian näkökulmasta mahdollista toteuttaa taksirobotti. Vision toteutuminen tulee kuitenkin todennäköisesti kestämään huomattavasti ennakoitua kauemmin. Ihmisen harkintaa vaativia sosiaalisia haasteita ja eettisiä kysymyksiä on toistaiseksi huomattavan vaikea ratkaista.

Kaksipäiväisessä tilaisuudessa oli paljon ajatuksia herättäviä yritysten ja asiantuntijoiden puheenvuoroja. Algoritmien kehityksestä puhunut Chris Steiner kertoi mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten algoritmien avulla on mahdollista mm. säveltää tietyn tyylilajin musiikkia (David Cope). Asiakaspalveluun soittaessasi sinusta voidaan tehdä kuuden miljoonan algoritmin avulla automaattinen psykologinen arvio puheentunnistuksen perusteella. Myös kasvontunnistusteknologiaan perustuva tunnetilan analyysi on jo mahdollista kehittyneiden algoritmien avulla.

Narrative Sciences -yhtiö kertoi tilaisuudessa tekoälyyn ja analytiikkaan perustuvasta sovelluksestaan, jolla datasta voidaan luoda automaattisesti tarinoita. Teknologialla on mahdollista luoda esim. datan perusteella artikkeli urheilutapahtumasta ja automatisoida toimittajan työtä. Yksi kiinnostava case-esimerkki oli myös Emerald Cloud Laboratory, joka tarjoaa pilvipohjaista laboratoriotestauspalvelua. Palvelu tarjoaa mm. life science -alan pienille yrityksille mahdollisuuksia tuotekehitykseen aiempaa pienemmillä investoinneilla. Momentum Machines on kehittänyt automaattisen hampurilaisia valmistavan pikaruokakeittiön, jolla voi olla mielenkiintoisia vaikutuksia toimialalle.

Tilaisuus Suomelle olla kehityksen eturintamassa

Automaatio tulee tilaisuuden perusteella vaikuttamaan tulevaisuudessa monella tavalla ympäröivään maailmaamme. Roboteilla on mahdollista korvata työpaikkoja, mutta ei työtä. Ihminen vs. robotti -vastakkainasettelu hallitsee toisinaan keskustelua mediassa, mutta lienee parempi ajatella mitä mahdollisuuksia automaatio tarjoaa työympäristön kehittämiseen.

Keskusteluissa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta nousi avainteknologioiden lisäksi esille mm. systeemiajattelu ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutusosaaminen. Suomella on hyvät lähtökohdat olla kehityksen eturintamassa, koska meillä on korkeatasoista osaamista monella automaatioon liittyvän teknologian ja soveltamisen alueella.

Teksti ja kuva: Sakari Karppinen

Kaj Nordgren
comments powered by Disqus