Digiaika luo modernin kierrätyskeskuksen

23.3.2015
Kiertotalouden ja esineiden internetin ympärillä käy kova kuhina. Termit ovat kuumia puheenaiheita kansainvälisiä talousfoorumeita myöten, sillä niillä parannetaan materiaalitehokkuutta ja luodaan uutta liiketoimintaa.

Käsissä kasvun avaimet

Kun kiertotalouden ja internetin mahdollisuudet törmäytetään, syntyy vahva symbioosi. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia myös Suomen uudelle nousulle.

Kiertotalous on enemmän kuin materiaalien tehokasta käyttämistä ja kierrättämistä. Se on myös sitä, että ihmiset ja teollisuus jakavat esineitä ja palveluita omistamisen sijaan. Tavassamme kuluttaa on tapahtumassa radikaali muutos: emme enää välttämättä halua omistaa kaikkia tuotteita itse, vaan ostamme niiden sijasta palveluita.

”Kiertotalous on talousmalli, jossa ylijäämämateriaalit ymmärretään uutena raaka-aineena seuraavalle toimijalle. Tuotteet suunnitellaan niin, että niitä voidaan käyttää uudelleen ja fyysiset, omistetut tuotteet korvautuvat palveluilla”, visioi Jyri Arponen Tekesistä. Isoa muutosta kirittää digitalisoituva maailma ja internet.

Kiertotalouden ja internetin yhdistelmästä syntyy aivan uusia, materiaaleja ja energiaa paremmin hyödyntäviä liiketoiminnan muotoja, Jyri Arponen uskoo.

Arponen johtaa Tekesin Green Growth -ohjelmaa, joka etsii innovaatioita, jotka parantavat materiaali-, resurssi- ja energiatehokkuutta sekä luovat pohjaa uusille vihreän kasvun yhteishankkeille. Tämän lisäksi Arponen luo uutta ohjelmatoimintaa Tekesin Kestävä kehitys -teemaan.

Fiksusti paketoiduista palveluista hyötyvät niin asiakas kuin tuottaja, myös yritysten välisessä liiketoiminnassa. Esimerkiksi hitsaukseen erikoistunut Kemppi myy asiakkailleen palvelua, jossa yritys vuokraa työkapasiteettia sekä tuo paikalle laitteet ja käyttäjät.

”Nyt tarvitaan uutta rohkeutta ajatella yli tuttujen toimialojen ja kykyä rakentaa yhteistyötä ja uusia teollisia symbiooseja. Meillä Suomessa on kaikki mahdollisuudet olla kiertotalouden edelläkävijä, jos onnistumme jakamaan osaamistamme ja luomaan yhdessä uutta”, Arponen sanoo.

Uudelleenvalmistus yleistyy

Sitran selvityksen mukaan kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle voisivat varovaisissakin arvioissa olla 1,5–2,5 miljardia euroa. Selvityksessä on kartoitettu, miten kiertotalousajattelua voisi soveltaa konepaja-, paperi-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa.

Kiertotalous voi edistää esimerkiksi konepajateollisuuden kilpailukykyä, kun koneita huolletaan ja korjataan, valmistetaan uudelleen ja myydään eteenpäin yhden tai useamman kerran.

”Yritysten on osattava uudistaa toimintatapojaan jo pelkästään raaka-aineiden hinnan nousun vuoksi. Materiaali- ja resurssitehokkaat ratkaisut tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa.”

Arponen uskoo, että yritysten liiketoimintamalleissa alkaa lineaarisen tuota-käytä-hävitä-ketjun rinnalla yleistyä tuotteiden uudelleenvalmistus. Käytetyille tuotteille syntyy omat markkinansa ja kerran käytetyistä resursseista on mahdollista luoda tuottoa toisen tai kolmannenkin kerran.

”Kun tähän yhdistetään leasing-pohjaisiin sopimuksiin pohjautuvat liiketoimintamallit, saadaan aikaan tuloksellista liiketoimintaa, Lopputuotteet palautuvat takaisin kunnostettavaksi ja ne voidaan kunnostaa tai purkaa ja rakentaa uutta käyttöä varten.”

Järkeä logistiikkaan

Esineiden internet avaa kiertotalouteen rajattomia mahdollisuuksia. Kaikissa maailmassa käytettävissä laitteissa on mahdollista hyödyntää sensoriteknologiaa, jolla laitteita tarkkaillaan ja mitataan sekä saadaan yksityiskohtaista tietoa niiden toiminnasta.

Esineiden internet on oma ekosysteeminsä, joka mahdollistaa uusia älykkäitä ratkaisuja tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi jätehuoltoon tuo älyä jätesäiliöön asennettu ultraäänisensori. Se seuraa säiliön täyttöastetta ja lähettää mobiiliverkon välityksellä informaatiota eteenpäin. Näin säiliöt tyhjennetään oikeaan aikaan ja vältytään turhalta ajolta. Työ tehostuu, ja syntyy kustannus-, polttoaine- ja päästösäästöjä.

Digitalisoituva maailma luo alustaa myös modernille kierrätyskeskukselle. ”Kuluttaja voi tuoda tulevaisuuden kierrätyskeskukseen kaikki tarpeettomat tavaransa, jotka dokumentoidaan nettipalveluun ja ovat ostettavissa eteenpäin. Tuotteet ovat myynnissä vain tietyn ajan, millä taataan keskuksen läpivirtaus”, Arponen hahmottelee.

Jos kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, tavara siirtyy materiaalihyödynnykseen. Arposen mukaan hyviä esimerkkejä vaikkapa perinteisen majoitus- tai taksitoiminnan haastajista ovat Airbnb:n tai Uberin kaltaiset uudet palvelut.

”Kuluttajat voivat hyvin yksinkertaisilla valinnoilla edistää kiertotaloutta”, Arponen toteaa.

Sitran kiertotalousraportin voi ladata täältä.

Teksti on julkaistu alunperin Lassila & Tikanojan Lassi-verkkolehdessä. Linkki alkuperäiseen tekstiin.

Kirjoittaja: Olli Manninen
Kuva: Aleksi Poutanen

Kiertotaloudella tehostetaan raaka-aineiden ja resurssien kiertoa ja pidetään materiaalit tuottavassa käytössä pidempään. Kiertotalous ulottuu myös koneiden ja laitteiden huoltoon, uudelleenkäyttöön ja -valmistukseen.

Esineiden internetillä (iot, internet of things) tarkoitetaan kokonaisuutta, jossa esineet, koneet ja laitteet voivat viestiä keskenään ja olla verkon kautta yhteydessä erilaisiin päätelaitteisiin. Iot:n keskeinen idea on tiedon tehokas kerääminen, tallennus ja analysointi. Teollisuudessa iot mahdollistaa esimerkiksi laitteiden etäluennan ja ajantasaisen huollon sekä tehokkaan logistiikan. Kuluttajapuolella sovellusten rajana on vain mielikuvitus – esimerkkejä löytyy jo nyt niin kodinkoneista, päälle puettavista älyvaatteista, terveyttä seuraavista rannekkeista tai paikannukseen ja liikkumiseen liittyvistä sovelluksista.

Tapio Poutiainen
comments powered by Disqus