Ubicom kiittää ja kumartaa

Tekesin Ubicom – Sulautettu tietotekniikka -ohjelman taival alkaa olla paketissa. Voinemme kutsua tätä ohjelmakautta ubiikin mobiiliälyn aikakaudeksi.

Vuodesta 2007 laajasti kaupallistetut 3G-mobiiliverkot ja ensimmäiset älypuhelimet ovat luoneet perustan ”äly-sitä ja äly-tätä -ajattelulle”. Tältä tieltä ei ole paluuta. Analoginen maailma sekä digitaalinen ja virtuaalinen maailma jatkavat sekoittumistaan. Ubiikki tietotekniikka arkipäiväistyy samalle tasolle kuin kirjoittaminen, kuten Mark Weiser ennakoi vuonna 1991 Ubicominkin perustana olleessa artikkelissa The Computer for the 21st Century.

Ohjelman alussa koimme ”älylle” kovastikin vastarintaa. Suomalainen media ei ollut kovin valmis antamaan äly-etuliitettä laitteille, ohjelmistoille tai järjestelmille, vaan oli varannut äly-alkuiset sanat vain ihmisälyyn rinnastettaviksi. Smart, fiksu, oli otettu käyttöön mm. Japanissa ja Koreassa, mutta sekään ei taipunut sujuvasti suomeksi. Ubi tai ubiikki (ubiquitous computing) olivat aivan liian vierasperäisiä ja epämääräisiä termejä, vaikka sitä joissakin amerikkalaisten yritysten ja palveluiden nimissä käytettiinkin. Oli myös Pervasive Computing, Ambient Intelligence ja Web squared (Web2), sitten tulivat laiteyhteydet (M2M), esineiden internet (IoT) ja kyberfyysiset järjestelmät (CPS). Kaikenlaisia nimityksiä kehiteltiin kuvaamaan teknisesti ylivertaisia ja osin itse ajattelevia reaaliaikaisia hajautettuja ratkaisuja, jotka eivät enää olleet paikkaan tai aikaan sidottuja. Keksiminen jatkui kunnes tuli yksi, joka iski käyttäjien ymmärrykseen täysin kirkkaalta taivaalta. Tuli ”pilvi”, jonka kaikki helposti ymmärsivät olevan jotain suurempaa, jotain universaalia ja ongelmia ratkaisevaa, jota ei ihan voi käsittääkään. Muut määritelmät sivuutettiin teknisinä ratkaisuina.

Pilvessä on älykäs ubiikkireunus. Pilvi on ubiikki, dataa ja tietoa ei pelkästään tule ja mene, vaan sitä myös prosessoidaan reaaliajassa paikasta riippumatta yhä enemmän (vrt. analytiikka ja in memory computing). Järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa yhä tiiviimmin, tieto rikastuu, ratkaisujen tilannetietoisuus ja älykkyys lisääntyvät. Samalla kuitenkin järjestelmien hallinta tulee yhä monimutkaisemmaksi. Lähestymme system of systems ja hyper connected world -rakenteita, joissa kaikilla tasolla on huolehdittava luotettavuudesta, turvallisuudesta, tietoturvallisuudesta ja yksilöä koskevan tiedon vaatimusten täyttymistä.

Tavoitteina ovat laajemmat ratkaisut ja älykkäät palvelut, mutta jotta pilveen saadaan dataa, on huolehdittava teknisesti monista mittausjärjestelmien haasteista. Analogisen mittauksen matka ulos laboratoriosta luonnon tai käyttäjien armoille on usein hyvin pitkä. Moni asia pitää varmistaa ja tuotteistaa, jotta laajempaan levitykseen olisi edellytyksiä. Samalla pitää myös huolehtia ratkaisun kustannuksista ja energiatarpeista. Pilvestä voidaan hyötyä vasta silloin, kun tieto on digitaalista, ja yhteys on varmistettu internetin reunalle.

Kaikkea ei voi tai pidä keksiä itse Suomessa. Pyörä voi jo olla keksitty ja koeajettukin. Eurooppalainen yhteistyö on organisoitunut, ja mm. ARTEMIS- ja EUREKA ITEA -ohjelmat ovat olleet hyvin sulautettujen järjestelmien ytimessä. On seurattava sekä Pohjois-Amerikkaa että Aasiaa, Japania, Koreaa ja Kiinaa erityisesti. Japanissa yhteistyössä on ollut erityisesti professori Ken Sakamuran johtama joukkue, jonka vuosituotokset on esitetty vuosittain TRONSHOW-tapahtumassa. Kaikkia keksintöjä ei voida aina hyödyntää vastikkeetta, koska monia hyviä innovaatioita voi jo myös olla patentoitu. On huomioitava, että ns. patenttimaisemista voi etsiä myös markkinatietoa, ja freedom to operate on varmistettava ennen kaupallistamista.

Tutkimukseen kuuluu myös aina epäonnistumisen riski. Useassa tutkimus- ja kehitysprojektissa riski on myös toteutunut, mm. kehitettävä asia on ollut liian vaikea, asiakastarve on muuttunut, aikataulu ei ole ollut sopiva, markkinaan on tullut muita toimijoita, rahat ovat loppuneet tai fokus on muuttunut. Tekesin riskiä jakavalle rahoitukselle on ollut käyttöä.

Kaikkea tätä sekä kaupallistettuja ja kehitysvaiheessa olevia onnistumisia on sisältynyt Ubicom-ohjelman toimintaan runsaasti. Vaikka ohjelman aktiiviaika on nyt päättymässä, moni projekti vielä jatkaa, ja tuloksia kaupallistetaan edelleen. Ohjelmaa arvioidaan osana Tekesin ICT-alan kansainvälistä panostusta. Tietoa Ubicomista ja alasta jää jakamaan ohjelman www-sivusto www.tekes.fi/ubicom<http://www.tekes.fi/ubicom>.

Uuttakin on tulossa, mm. Teollinen internet -ohjelmavalmistelu, eurooppalainen ECSEL on käynnistymässä, suunnitteilla on useita SHOK-tutkimusohjelmia, Team Finland kansainvälistymispalvelut ovat alkaneet, ja Tekesin monet muutkin palvelut ovat käytettävissä.

Ubicomin osalta on kiitoksen paikka. Kiitokset talkoopanoksesta erityisesti ohjelman johtoryhmään osallistuneille ja heidän työajastaan työnantajille: Heikki Ailisto, Marja Hamilo, Pertti Kauppinen, Antti Lappeteläinen, Ville-Veikko Mattila, Panu Mustonen, Heikki Turtiainen, Pauli Kuosmanen, Risto Alander, Hannu Hakala, Pertti Huuskonen ja Pertti Hölttä.  Jokapaikan tietotekniikan OSKE on ollut koko ohjelmakauden keskeinen koko Suomen laajuinen yhteistyöverkosto. Viestinnässä ovat olleet mukana Tommi Niittymies Netprofilesta ja ohjelmatyössä monelta osin kymmeniä kollegoita Finprosta, Suomen Akatemiasta ja Tekesistä.

Ohjelman koordinaatiosta suuret kiitokset Tampereelle Jari ”Yatzy” Ikoselle ja kaikille Hermia Groupin tiimiläisille, kuten Sannat, Tiia ja Kirsi, jotka ovat kanssamme olleet monessa mukana ja organisoineet tiedotusta ja verkottumista. Uusimpana tuloskanavana Yatzy tuotti Windows Phone -kaupasta ladattavan Tekesin ensimmäisien appsin: Tekes Ubicom.

Ja viimeisimpänä, mutta kaikista tärkeimpänä, kiitos kaikille projekteihin ja muuhun Ubicomin toimintaan osallistuneille. Kiitos myös kaikista kehittävistä, kannustavista ja kriittisistä kommenteista, teillehän tätä ohjelmaa on tehty.

 

Kesäisin terveisin, Kimmo